Välähdyksiä vuosien varrelta – Osaamistarpeiden ennakointia aluetasolla

Koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ELY-keskuksesta on koonnut kirjoitukseensa havaintoja osaamisen ennakoinnista neljän vuosikymmenen ajalta.

Älkää nyt tikahtuko nauruun, mutta on ollut aika, jolloin eri alojen tutkintojen suorittaneiden tarvetta on ennakoitu ”nuppilukuina” jopa 10 vuoden päähän. Pitkän tähtäyksen raamien sisällä lähivuodet purkautuivat kolmen vuoden suunnitelmiksi. Tuolloin 1980-luvulla oli käynnissä Keskiasteen koulu-uudistus. Ammatillinen koulutus piteni vuodella, kolmivuotiseksi, koska tutkintoon lisättiin merkittävästi yleissivistäviä aineita. Ennakoitiin, että työuran aikana ammatillista osaamista on päivitettävä tai jopa opiskeltava uusi ammatti ja uudistuksella oli tarkoitus antaa tähän valmiudet jokaiselle valmistuvalle.

1980-luvulla aluetasolla arvioitiin eri tutkintoja suorittavien määriä koulutustasoittain, ei osaamisen sisältöjä. Opetushallitus vastasi tutkinnon perusteiden päivittämisestä. Terveydenhuolto oli pääosin julkisen sektorin toimintaa, joten julkisen sektorin henkilöstön tarvesuunnitelmien lukumäärät vain kerrottiin 2,5:lla. Tämä siksi, että alan käyneitä siirtyi orastavalle yksityiselle sektorille, kauneudenhoitoalalle tai ajoittain perhevapaalle. Maa- ja metsätalouden alasajon nopeus ennakoitiin rajuksi. Näkymä kannattavuudesta alalla oli huono elintarviketuonnin kasvaessa ja sanomalehtipaperin halvan kilohinnan vuoksi. Lähiruuan laatu, biomateriaalit tai uusiutuva energia ei ollut vielä noussut keskusteluaiheeksi. 1970-luvun öljykriisi ei ollut opettanut mitään. Informaatioteknologian kasvun nopeutta ei kukaan osannut aavistaa. Suunnitelmissa oli ennakoitu osaajien tarpeen tuplaantuvan, mutta tarve todellisuudessa oli sitäkin huutavampi. 1980-luvun lopussa ehdotettiin muutaman viikon pikakoulutusta suoraan peruskoulupohjalta. Tämä onneksi nähtiin liian lyhytnäköisenä koulutuksena nopeasti muuttuvalle alalle. Perinteisten alojen eläkepoistuma huoletti. ”Muista metalli”, oli silloisen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton viesti ennakoijille. Tulevaisuuden uskottiin olevan nykyisten suuntausten jatke ilman vaihtoehtoja.

Talouden kehitystä kuvattiin ylöspäin kipuavalla janalla, kunnes 1990-luvun lama toiäkkipysäytyksen”. Laman mahdollisuuteen ei Suomessa ollut varauduttu, vaikka siitä varoittavia kansainvälisiäkin julkaisuja oli jo käännetty suomeksi 1). Lama osoittautui jyrkemmäksi kuin 1930-luvun lama: Suomen BKT laski kahdessa vuodessa 10 % 2). Tuon laman velkaa maksavat edelleen monet 1960-luvulla syntyneet, jotka valmistuivat aikaan, jolloin työpaikkoja ei ollut tarjolla kokeneillekaan työntekijöille. Olisiko tätä voitu ennakoida ajoissa? Megatrendit 2000 -teos osui ajan hermoon3). Tietoisuuteen iskostui, että globaalit eri elämänalueiden tekijät ovat läsnä yhtä aikaa ja kaikkialla. Niihin voidaan reagoida ja varautua ja niiden avulla voidaan luoda uutta.

Mikä on Suomen oma visio? Ajopuunako Euroopan Unionin jäsen vai onko jotain omaa erityistä tarjottavana. Vallitsi näköalattomuuden aika. Ensimmäisiä myönteisen vision esittäjiä oli Pekka Himanen Kukoistuksen käsikirjoitus -selvityksellään 4). Selvityksen hankinnassa oli epäselvyyksiä, mutta hankintamenettelyn arvostelun sijaan teilattiinkin itse selvitystyö. Menetettiin kymmenen vuotta hyvää keskustelua aiheista, jotka nyt ovat pinnalla. Entä voiko alueilla olla oma visio? Vastauksena tähän Keski-Suomessa käynnistettiin mittava koulutusohjelma maakunnan toimijoiden henkilöstölle, johtajat ensin, asiantuntijat perässä. Kymmeneen eri Maakuntastrategia -koulutuskokonaisuuteen osallistui parikymmentä henkilöä kuhunkin. Strategia-kurssipaidasta kurssin käyneet saattoi tunnistaa kaupungillakin. Tulevaisuutta voidaan siis myös tehdä, jos löydetään yhteinen näkemys suunnasta.

Hallinnonalakohtainen tarkastelu oli vielä tiukassa 2000-luvulla. Osaamisen kehittämiselle Euroopan sosiaalirahasto avasi kuitenkin huikeat mahdollisuudet. Kun yhteistyön palkkana olivat lisäresurssit, Keski-Suomessa syntyi ennennäkemätön ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen maakunnan oppilaitosten yhteinen kehittämistyö. Osaamisen ennakoinnin anturia, työelämäyhteistyötä ja työssäoppimisen laatua parannettiin kaikilla koulutusaloilla. Kansainvälisyyskasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen oli yhteistä lähes kaikille oppilaitoksille.

Keski-Suomessa on laadittu toimintaympäristön skenaarioita 2000-luvun alusta alkaen. Skenaarioiden toteutumisen ja toteutumattomuuden seuranta on pohjana alueen mahdollisuuksien ennakoinnille ja varautumiselle. Maakuntastrategian laadinnasta on tullut yhä enemmän yhteinen prosessi ja siten myös visio osaamisen kehittämiselle. Eri toimijoiden erillään tekemä ennakointityö tuotiin samaan pöytään perustamalla Keski-Suomen tulevaisuusryhmä vuonna 2008. Ryhmän toiminnassa oli alusta lähtien kolme ainutlaatuista piirrettä. Ensinnäkin ennakointityö oli toimijoiden normaalia jatkuvaa yhteistyötä eikä ole ollut riippuvaista hankkeista. Toiseksi lähtökohtana on ollut, ettei osaamistarpeita voida ennakoida erillisenä, ilman kaikkien elämän alueiden ennakointia. Kolmanneksi, melko pian pystyttiin sopimaan työlle isoimpien maakunnan toimijoiden yhteinen rahoitus, mikä mahdollistaa mm. kaikille avoimen tulevaisuusfoorumin järjestämisen. Voimme olla iloisia yhteisestä, innostuneesta ja moninäkökulmaisesta ennakoinnista. Keski-Suomen toimintatapa on päässyt esille valtakunnallisestikin hyvänä esimerkkinä. Ennakointitietoa maakunnan koulutuksen järjestäjät ovat voineet käyttää koulutuksen sisältöjen uudistamiseen ja tarjottavan koulutuksen suuntaamiseen. Keski-Suomen ELY-keskus on koulutushankinnoillaan lisännyt uusien osaamisalojen koulutuksia.

Osaamisen ennakointi on monisyistä tulevaisuustyötä. Keski-Suomen osaamisen ennakointiryhmä Keski-Suomen tulevaisuusryhmän rinnalla pureutuu teema kerrallaan osaamisvajeiden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden eri puoliin. Osaamista voidaan tarkastella osaamisvarantona, jota on hankittu muodollisella koulutuksella, työelämässä tai muussa toiminnassa. Työtehtävien ja ammattien muuttuessa jo olemassa oleva osaaminen voi olla kuviteltua hyödyllisempi uudessa tehtävässä. Tulevaisuuslukutaito auttaa löytämään oman osaamisen ja mielenkiinnon yhdistelmistä myös toimeentulon tuottavan ratkaisun. Osaamisen tunnistamisen työkaluksi opetushallitus pyrkii luomaan osaamisluokittelua, jossa osaaminen on jaettu ammatin vaatimaan erityisosaamiseen, yleisiin työelämätaitoihin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ammatin erityisosaaminen on menestymisen edellytys.

Suomessa koulutustaso on laskenut koko 2000-luvun ikäluokkien tutkintojen suorittaneiden osuudella mitattuna. Kuvaako tämä osaamistason muutosta myös? PISA tutkimustuloksista on jäänyt huomaamatta, että peruskoulun päättää vuosittain noin 6 000 nuorta ilman riittäviä luku- ja laskentataitoja ja osalla taidot eivät riitä edes oman arjen tarpeisiin, saati uuden oppimiseen. Menestyminen työelämässä vaatii ammattiosaamisen lisäksi työelämätaitoja ja näiden puute nostetaan yhä useammin esiin, kun työpaikan hakijoista ei sopivaa tunnu löytyvän. Palataanko osaamisen ennakoinnin ”lautapelissä” lähtöruutuun, kun tärkeänä työelämätaitona nostetaan esiin ”ihmisyystaidot” ja myötätunto. Todellisuutta jo nyt on esimerkiksi se, että kirjanpitoyritys maksaa tulospalkkiota sen mukaan, miten henkilö on osallistunut ihmisenä kehittymisen prosesseihin. Tai se, että nuorta osaajaa houkutellaan perumaan työpaikkavaihtoaikeet unelmien palkankorotuksella, koska hän kohtaa työtoverit ja asiakkaat aidosti ihmisenä. Myötätunnon ilmapiiriä edistävien yritysten on osoitettu menestyvän keskimääräistä paremmin myös taloudellisilla tulosmittareilla verrattaessa5).

Taas olemme muutoksen edessä. Toimintaympäristössämme on kriisi, jonka vaikutukset ovat moninaiset. Onneksi kukaan ei pyydä minua ennakoimaan seuraavaa nousevaa osaamisaluetta. Vastaisin kuitenkin, että tulevaisuuden työelämätaitoihin sisällytetään oman fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitotaito.

******

1) Esim. Batra, Ravi: 1990 Suuri lama, Weilin+Göös, Espoo 1988

2) Helsingin sanomat 6.2.1993

3) Naisbitt, John ja Aburdene, Patricia: Megatrendit 2000, WSOY, Juva 1990

4) Himanen, Pekka: Kukoistuksen käsikirjoitus, WSOY 2010

5) Paakkanen, Miia: Luento Ohjauksen päivät 28.1.2022 (Keski-Suomen ELY-keskus ja Länsi -ja Sisä-Suomen AVI)

Jätä kommentti