Kohti päästötöntä ja kestävää liikkumista ja liikennettä

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Yli 90 % kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Ilmasto-politiikan tavoitteena Suomessa on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tilanteesta vuoteen 2030 mennessä.  

Ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää monipuolista käytettävissä olevien keinojen käyttöönottoa mahdollisimman nopealla aikataululla. Kaupunkien ja kuntien sisäisessä liikenteessä pyritään lisäämään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta lyhyillä, alle kymmenen kilometrin matkoilla. Houkuttelevuutta voidaan lisätä parantamalla työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta sekä kävelyn ja pyöräilyn liikenneolosuhteita ja palveluja. 

Myös autoiluun liittyviä palveluja tulee kehittää kestävämpään suuntaan. Keskeinen keino sekä nykyisten että uusien liikennepalvelujen tehostamisessa ja kehittämisessä on digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen. Digitalisaatiota voidaan hyödyntää esimerkiksi datan keräämisessä, informaatiossa, palvelujen myynnissä ja operoinnissa. Tämä edellyttää toimijoiden sujuvaa yhteistyötä sekä eri järjestelmien rajapintojen avaamista ja yhteensovittamista. 

Kaupunkiseuduilla 10–50 kilometrin matkoilla kestävää liikkumista voidaan tehokkaimmin edistää julkisen liikenteen palvelutasoa ja kestävää autoilua kehittämällä. Kestävän autoilun edistäminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla voidaan tukea kimppakyytien ja yhteiskäyttöautojen suosiota sekä vähäpäästöisen ajoneuvokannan yleistymistä. 

Vähäpäästöisen ajoneuvokannan nopea yleistyminen edellyttää käyttövoiman saatavuuden, jakeluverkoston laajuuden ja saatavilla olevan kaluston samanaikaista kehittymistä. Raskaan liikenteen ja kuljetusten päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa vähentämällä tyhjänä ajoa, keskikuormia kasvattamalla, siirtämällä kuljetuksia raiteille ja helpottamalla vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoa. 

Valtakunnan taso

Vähäpäästöisten käyttövoimien edistäminen riippuu pitkälti valtakunnan tasolla tehtävistä lainsäädännöllistä, verotuksellisista ja eri käyttövoimien tukemiseksi tehtävistä linjauksista. 

Vähäpäästöisten käyttövoimien nopea yleistyminen edellyttää, että saatavilla on sopivia käyttövoimia, niihin sopivaa kalustoa ja riittävän laaja jakeluverkosto. Valtakunnan tasolla sähköistä liikennettä edistetään voimakkaasti. Lisäksi Keski-Suomessa on vahvan biotalouden osaamisen myötä edellytykset myös biokaasun käyttöönoton edistämiseen liikenteessä. Biokaasu soveltuu sekä yksityisautoilun, joukkoliikenteen että tavaraliikenteen käyttövoimaksi. 

Vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä voidaan edistää erityisesti julkisilla hankinnoilla, ajoneuvokalustoa ja liikennepalveluja ostettaessa. Tavaraliikenteen käyttövoimaratkaisut ja kuljetusten tehokkuuteen vaikuttaminen edellyttävät myös liikenneoperaattoreiden toimintamallien ja yhteistyön kehittämistä, jossa kuljetusliikkeet ja kuljetusten tilaajat ovat avainasemassa. Raidekuljetusten lisääminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen riippuvat ennen kaikkea valtakunnan tasolla tehtävistä hinta- ja verotusratkaisuista.  

Julkisten toimijoiden hankintoihin vaikuttaa jatkossa EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi (Clean vehicle directive, CVD). Sen soveltamisalaan kuuluvat julkisen sektorin tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostaminen ja vuokraaminen, maanteiden henkilöliikennepalvelujen tarjoamista koskevat julkiset palveluhankinnat sekä tietyt liikenne- ja kuljetuspalvelut. 

Maakunta- ja kuntataso

Liikkumisen ohjaus ja valistus on edullinen ja tehokas tapa edistää päästötöntä ja kestävää liikkumista. Nykyinen ilmastomuutoksen hillintää sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää elämää korostava ilmapiiri luo paikallisella tasolla hyvät edellytykset muutokselle.  

Lisäksi tarvitaan luotettavaa tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista, niiden taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista sekä konkreettisia eri käyttäjäryhmille suunnattuja koulutus-, esittely- ja promootiotilaisuuksia. Näillä madalletaan kynnystä kokeilla ja oppia käyttämään kestäviä kulkutapoja.  

Kestävän liikkumisen edellytys on tiivis yhdyskuntarakenne, jossa maankäytön toiminnot ja liikennejärjestelmä on suunniteltu kokonaisuutena siten, että kestävien kulkutapojen käyttäminen on helppoa, turvallista ja kilpailukykyistä suhteessa autoliikenteeseen. Myös erilaisten uusien jaettujen ja yhteiskäyttöpalvelujen edistäminen tukee kestävää liikkumista. 

Kestävän liikkumisen merkittävä edistäminen edellyttää olemassa olevien rakenteiden uudistamista yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja kestävien kulkutapojen olosuhteita parantamalla niillä maankäytön vyöhykkeillä, joissa kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuus on suurin. Maankäytön kehittämishankkeiden ja kaavojen auditointi kestävän liikkumisen näkökulmasta tulee kestävien kulkutapojen edistämisen näkökulmasta ottaa pysyväksi toimintatavaksi. 

Kaupunki- ja seutukeskustojen katuverkon kehittäminen tukee kaupunkien elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kasvua, kun se tehdään kestävän liikkumisen lähtökohdista. Nykyaikaisen kaupunkiliikenteen ytimessä on kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva viihtyisä ja esteetön liikennejärjestelmä. Kaupungeissa ja kuntakeskuksissa kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen edellyttää panostuksia väyläverkoston laatutasoon ja laajuuteen siten, että liikkuminen keskustavyöhykkeillä on sujuvaa ja turvallista ja että palvelukeskusten saavutettavuus lähialueilta on hyvä.  

Kävely tai pyöräily ovat aina osa matkaketjua, ja niiden sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen tulisi olla lähtökohtana kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Kävelyn ja pyöräilyn arvostusta edistetään kokonaisvaltaisesti lähtien niiden roolin korostamisesta suunnitelmien, ohjelmien ja rahoituksen avulla. 

Kävelyn ja pyöräilyn arvostuksen lisäämisessä keskeisiä keinoja ovat markkinointi, houkuttelevan imagon luominen ja erilaiset kampanjat. Työpaikkoja tulee kannustaa liikkumissuunnitelmien laatimiseen ja pyöräilijöiden sosiaalitilojen parantamisen. Pyöräilyä kehitetään osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta helpottamalla pyörien ja erilaisten liikkumista helpottavien välineiden kuljetuksia joukkoliikennevälineissä.  

Keski-Suomessa liikennepalvelulain mukaisia toimivaltaisia viranomaisia ovat Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki. Ne määrittelevät alueelleen palvelutason, suunnittelevat ja järjestävät joukkoliikenteen palvelut sekä hankkivat liikenteen kilpailuttamalla. 

Julkisen liikenteen kilpailukykyä parannetaan lisäämällä tarjontaa, kehittämällä nopeita ja suoria runkoyhteyksiä, hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuudet informaatio- ja lippujärjestelmissä sekä helpottamalla matkaketjuja.  

Matkaketjujen toimivuutta edistetään huolehtimalla yhteyksistä pitkämatkaiseen liikenteeseen, kehittämällä liityntäpysäköintiä ja toteuttamalla sellaisia pyöräverkon ratkaisuja, jotka helpottavat pyörä-joukkoliikenne-matkaketjujen syntymistä. 

Lisäksi kehitetään digitaalisia palveluja helpottamaan matkustamista ja koordinoimaan tietoja joukkoliikenteestä. Karttapohjaisen reittitiedon ja aikataulujen tulee löytyä samasta tietolähteestä koko matkaketjun osalta. 

Julkisen liikenteen kilpailukykyä suhteessa autoon parannetaan erityisesti Jyväskylän työssäkäyntialueella sekä seutukeskusten ja Jyväskylän välillä. Lisäksi maakunnan sisällä huomioidaan työ- ja opiskelumatkaliikkumisen keskeiset suunnat. Pienen kysynnän alueille ja vähäisen liikenteen ajalle tulee aktiivisesti kehittää uusia liikenteen toteutusmalleja, esimerkiksi palvelu- tai kutsuliikenteenä.  

Suurilla kaupunkiseuduilla on käynnistynyt keskustelu taajamajunaliikenteen mahdollisuuksista. Seurataan eri alueilta kertyviä selvityksiä ja kokemuksia sekä junaliikennemarkkinan kehitystä. Tarvittaessa arvioidaan taajamaliikenteen toimintaedellytyksiä uudelleen myös Keski-Suomessa.    

Toimenpiteitä

Kävely ja pyöräily

Pyöräilyn edistämiseksi tehdään Jyväskylän MAL-sopimusalueella ja muissa maakunnan kaupungeissa seuraavia selvityksiä, jotka ohjaavat toteutusta:  

  • pääreittien kehittäminen keskusta-alueilla,
  • pyöräväylien kehittäminen maanteiden varsille,
  • yleiskaavojen pääpyöräreittien uudelleenarviointi ja toteuttamissuunnitelma,
  • pyöräpysäköinti matkaketjujen solmupisteissä,
  • seudullinen opastussuunnitelma,
  • talvikunnossapidon kehittäminen sekä
  • liityntäpysäköinnin kehittäminen.

Joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudulla joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan vuonna 2019 valmistuneen ”Linkki Tulevaisuuteen 2030” -kehittämisohjelman toimenpiteillä, joita ovat muun muassa:

  • liikennevaloetuuksien laajentaminen,
  • liityntäpysäköintipaikkojen kartoitus ja toteutus,
  • joukkoliikennekaistojen toteuttaminen,
  • linja-autokaluston vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen 
  • joukkoliikenteen palvelutarjonnan kehittäminen (ml. Linjastosuunnittelu) ja Superlinkin tarvearviointi.

  • Lisäksi käynnistetään seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen laajentamista koskeva selvitys,
  • linja-auto- ja liityntäpysäkkien kehittämisselvitys,
  • linja-autokaluston ympäristöystävällisyyden selvitys,
  • kestävän liikkumisen viestintä ja markkinointi sekä
  • MaaS-palvelujen edistämisselvitys.