Keski-Suomen saavutettavuuden ja elinvoiman parantaminen

Keski-Suomen saavutettavuuden näkökulmasta oleellisia asioita ovat pääkaupunkiseudun saavutettavuus asiointi- ja työmatkaliikenteessä, pitkämatkainen alkava ja kautta kulkeva tavaraliikenne, yhteydet naapurimaakuntien keskuksiin sekä matkailullinen saavutettavuus. 

Maakunnassa tehtävien toimenpiteiden ohella myös Keski-Suomen ulkopuolella maakunnan keskeisiin yhteyksiin kohdistuvat kehittämistoimenpiteet ovat yhtä lailla tärkeitä Keski-Suomen saavutettavuudelle.   

Maantieteellinen sijainti tarjoaa hyvät edellytykset Keski-Suomen saavutettavuuden ja elinvoiman parantamiselle. Keskuskaupunki Jyväskylän kautta kulkevat Tampere–Jyväskylä- ja Jyväskylä–Pieksämäki-radat sekä valtatiet 4 ja 9 kuuluvat Suomen pääväylien korkeimpaan palvelutasoluokkaan I. Valtatie 4 kuuluu TEN-T-ydinverkkoon ja muut pääväylät kattavaan TEN-T-verkkoon. 

Jyväskylän lentoasema mahdollistaa kansainväliset yhteydet Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Keski-Suomen vientiteollisuuden kuljetusvirrat suuntautuvat Rauman ja Helsingin Vuosaaren satamiin. Keskeisen sijainnin ja liikenteen keskittymisen ansiosta Jyväskylän kaupunkiseutu on valtakunnallisesti tärkeä henkilöliikenteen ja kuljetusten solmupiste. 

Ulkoisen saavutettavuuden ohella keskeinen elinvoiman tekijä on alemman tieverkon liikennöitävyyden turvaaminen elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäynti-, koulu- ja asiointiliikenteen kannalta tärkeillä osuuksilla.  

Valtakunnan taso

Infrastruktuuri

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on saada kaksoisraide koko rataosuudelle Jyväskylästä Tampereelle. Rata on nykyisin kaksiraiteinen vain Tampere–Orivesi välillä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ensimmäisen vaiheen tavoite on kaksoisraide välille Orivesi–Jämsä ja toisessa vaiheessa välille Jämsä–Jyväskylä. 

Tieliikenteessä tärkeimpänä tavoitteena on korjata valtatien 4 Jyväskylän Rantaväylän ja Jyväskylä–Äänekoski-välin palvelutasopuutteet. Jyväskylän Rantaväylä on valtakunnallisesti huomattava tieverkon pullonkaula. Sen kuormitetuin osuus on Jyväskylän ratapihan kohdalla, missä muun muassa väylän sijainti kaupunkirakenteessa ja tilanpuute asettavat suunnittelulle haasteita. Valtatien 4 Helsinki-Tornio- välin kehittämisselvitys valmistui alkuvuodesta 2020.  

Myös valtatien 9 palvelutasopuutteet ovat merkittäviä. Valtatien Jyväskylä–Jämsä-osuudella ongelmia ovat liikenteen sujumattomuus ja liikenteen turvattomuus. Osuuden kehittämisselvitys on käynnistymässä lähiaikoina.   

Tie- ja rataverkon liikennöitävyys varmistetaan peruskunnossapidon toimenpiteillä ja sujuvuutta parannetaan pienillä investoinneilla. 

Rahoituksen vähenemisen johdosta tienpito painottuu peruskunnossapitoon. Ylläpitokorjaukset puolestaan painottuvat valtateille, mikä vaikeuttaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavien pienten toimenpiteiden toteuttamista. Myös rataverkolla on merkittäviä peruskorjaustarpeita.

Lisäksi varmistetaan itäiseen Suomeen johtavien yhteyksien (vt 9 ja Jyväskylä-Pieksämäki- rataosuus) toimivuus myös tulevaisuudessa. 

Maakunnan ulkopuolelle sijoittuvista valtakunnan tason kehittämistarpeista Keski-Suomen saavutettavuuden parantamiselle tärkeimpiä ovat pääradan kehittäminen Tampereen ja Helsingin välillä, Pirkanmaan puolelle sijoittuvat valtatie 9:n kehittämishankkeet sekä Päijät-Hämeen puolelle sijoittuva valtatie 4:n kehittäminen Hartolan kohdalla. 

Valtakunnallisesti merkittävät kärkihankkeet:

  • Jyväskylä–Tampere-rataosuuden kehittäminen
  • Valtatie 4 Vaajakosken kohdalla 
  • Valtatie 4 Aholaita–Lohikoski 
  • Valtatie 4 parantaminen välillä Vehniä–Äänekoski 
  • Valtatie 9 parantaminen Jyväskylästä etelään 
  • Väyläverkon korjausvelan vähentäminen

Liikennepalvelut

Liikenteen solmupisteet yhdistävät paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset liikennepalvelut. Julkisen liikenteen palvelutason parantamisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen, mikä käytännössä edellyttää julkisen liikenteen suhteellisen kilpailukyvyn parantamista yksityisautoiluun nähden.  

Kaupunkialueilla tavoitteena on julkisen liikenteen kilpailukyvyn parantaminen sovittamalla yhteen kauko-, seudullinen ja paikallinen liikenne. Yhteensovittaminen edellyttää parannuksia matkaketjujen sujuvuuteen ja esteettömyyteen. Matkaketjujen sujuvuus ja houkuttelevuus edellyttävät panostuksia yhtenäisiin informaatio- ja lippujärjestelmiin, aikataulujen yhteensovittamiseen sekä liityntäpysäköinnin kehittämiseen henkilöautoille ja polkupyörille runkoyhteyksien pääpysäkkien yhteydessä. Toimenpiteiden tulee täyttää esteetömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset.

Juna- ja lentoliikenteessä saavutettavuudessa ja palvelutasossa korostuvat matka-aika ja liikenteen tarjontatekijät. Jyväskylä–Tampere kaksoisraide mahdollistaisi matka-ajan nopeuttamisen ja kapasiteetin lisääntymisen myötä liikennetarjonnan laajenemisen Jyväskylän ja Tampereen sekä pääkaupunkiseudun välillä. 

Jyväskylän lentoasema tarjoaa kansainväliset yhteydet Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Kansainvälisen saavutettavuuden kannalta olennaista on turvata reittilentoyhteyksien jatkuvuus. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa riittävää palvelutasotavoitetta Traficomin järjestämässä kilpailutuksessa maakuntalentoliikenteen osalta. Vakaan tulevaisuuden näkymän luomiseksi on tärkeää, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan lentoliikenteen verkostoperiaatteen mukaisesti Keski-Suomen kansainvälisen saavutettavuuden tarpeet.

Jyväskylän lentoaseman saavutettavuutta maakunnan sisällä parannetaan sujuvoittamalla Jyväskylän matkakeskuksen ja lentoaseman välistä matkaketjua. Ketjua parannetaan kehittämällä joukkoliikennetarjontaa, aikatauluja ja informaatiota. Lentoasema–matkakeskus-kokonaisuuden toimivuuden parantaminen on keskeistä myös matkailun näkökulmasta, jotta alueen ulkopuolelta saapuvat matkailijat saavuttavat sujuvasti Keski-Suomen matkailukohteet.  

Liikennepalvelujen kehittäminen:

  • Julkisen liikenteen kilpailukyvyn parantaminen
  • Jyväskylän reittilentojen jatkuvuuden varmistaminen
  • Matkakeskus–Jyväskylän lentoasema -matkaketjun tehostaminen 
  • Matkaketjujen sujuvoittamiseen liittyvät palvelut

Maakuntataso

Infrastruktuuri

Keski-Suomen saavutettavuus ja elinvoima edellyttää yhteyksien toimivuutta myös muissa kuin valtakunnan tason pääväylien yhteyssuunnissa. Toimivat yhteydet naapurimaakuntien suuntaan, Jyväskylän maakunnallinen saavutettavuus sekä seutujen väliset yhteydet mahdollistavat tasapainoisen kehittymisen maakunnan eri osissa.  

Poikittaissuuntaiset liikenneyhteydet ovat puutteellisia, vaikka Pohjanmaan rannikolta maan keskiosien kautta Itä-Suomeen johtavat yhteydet ovat tärkeitä. Pahimpia puutteita ovat raideliikenteessä sähköistämätön Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä-rataosuus ja tieliikenteessä valtatie 18 Jyväskylä–Vaasa, jonka väli Multia–Ähtäri on Suomen valtatieverkon ainoa toistaiseksi vielä rakentamaton osuus. 

Muualla maantieverkolla on yksittäisiä parantamistarpeita, jotka liittyvät elinkeinoelämän tarpeisiin, liikenneturvallisuuden parantamiseen tai kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen. Näihin tarpeisiin voidaan vastata tienpidon keinoin tai tien ja tieympäristön parantamisella nykyisellä paikallaan. 

Maanteiden runkoyhteyksiä täydentävä tieverkko on sekä elinkeinoelämän (esimerkiksi puunhankinta, maatalous, turve‐ ja bioenergia sekä matkailu) että vakinaisen ja vapaa‐ajan asutuksen kannalta tärkeä, mutta sen kunto uhkaa lähivuosina edelleen huonontua. 

Maantieverkon liikennöitävyys varmistetaan peruskunnossapidon toimenpitein ja liikenteen sujuvuutta parannetaan investoinneilla. Tämä edellyttää alueellisen tienpidon vuosirahoituksen nostamista pitkäjänteisesti tasolle, joka mahdollistaa elinkaaren mukaisen peruskunnossapidon lisäksi alueellisten investointihankkeiden suunnittelun sekä hankkeiden toteutuksen.

Alempiasteinen tieverkko on sekä elinkeinoelämän (mm. puunhankinta, maatalous, bioenergia ja matkailu) että vakinaisen ja vapaa-ajan asutuksen kannalta tärkeä, mutta sen kunto uhkaa lähivuosina edelleen huonontua. Alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon turvaaminen edellyttää perusväylänpidon rahoituksen lisäämistä.

Tärkeimmät maakuntatason hankkeet:

  • Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä-rataosuuden kehittäminen  
  • Valtatien 18 Multia–Ähtäri-osuuden kehittäminen
  • Alueellisen tienpidon rahoituksen turvaaminen pitkäjänteisesti

Liikennepalvelut

Jyväskylän seudulla maakuntakeskus Jyväskylä muodostaa valtakunnallisesti tärkeän liikenteen solmukohdan, jossa pääväylät yhdistävät ja halkovat seudun keskeisiä taajama- ja keskusta-alueita. Tämä heijastuu myös liikennejärjestelmän toimivuuteen ja kehittämiseen. 

Koko maakunnan kannalta keskeinen kehittämistarve on Jyväskylän matkakeskuksen ja lentoaseman maakunnallisen saavutettavuuden parantaminen. Seudullista liikennejärjestelmää kehitetään bussipohjaisena joukkoliikennekaupunkina. Pitkällä aikavälillä varaudutaan kaupunkiseudun raidehenkilöliikenteen kehittämiseen, joten seudullisen raidehenkilöliikenteen myöhempiä mahdollisuuksia ei saa heikentää. 

Jyväskylän seudulla on käynnissä MAL-sopimusmenettelyn valmistelu, jossa keskeisiä liikenteeseen liittyviä teemoja ovat valtatien 4 kehittäminen Jyväskylän kohdalla ja sieltä pohjoiseen, Äänekosken suuntaan. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää myös yhteisen seudullisen kehityskuvan päivittämistä. Lisäksi alueella tulee varautua Jyväskylän ratapihan kehittämismahdollisuuksiin. 

Maakuntatasolla tavoitteena on mahdollistaa työssäkäynti- ja asiointiliikenne joukkoliikenteellä arkisin seutukaupungeista ja kuntakeskuksista Jyväskylän kaupunkiseudulle. Joukkoliikenteen runkoyhteyksien palvelutasoa ja joukkoliikennettä käyttävien matkaketjujen sujuvuutta parannetaan informaation, lippujärjestelmien ja liityntäliikenteen järjestelyjen avulla. 

Kuntien välisen julkisen liikenteen palvelutaso on määritetty ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutaso 2020–2024-selvityksessä. Selvitys ohjaa hankintojen toteuttamista. Jatkossa Keski-Suomen ELY-keskus hankkii palvelutasomäärityksen mukaista liikennettä korvaten kustannuksista 70 %, jolloin 30 % kustannuksista jää kuntien vastattavaksi. 

Lisäksi maakunnan matkailukohteiden saavutettavuutta parannetaan julkisella liikenteellä, yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Tämä edellyttää informaation, lipputuotteiden ja uusien kysyntäohjattujen liikennepalvelujen kehittämistä. 

Julkisen liikenteen parantamistoimenpiteiden tulee täyttää esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset.