Väestönmuutos

Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa  luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettosiirtolaisuuden summaa. Vuosina 2007-2009 väestön määrä kasvoi Keski-Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöllä ja seuraavat kolme vuotta kasvu oli noin 750-850 henkilöä vuodessa. Vuosina 2013-2014 merkittävä muuttappio hidasti maakunnan kasvua, mutta vuonna 2015 saavutettiin jälleen yli 400 henkilön kasvu, joka jatkui vuonna 2016. Vuonna 2017 väestön määrä laski ensikertaa vuosikymmeniin ja lasku on jatkunut (v. 2020: -281).

Väestömäärä on kasvanut luonnollisen väestönlisäyksen (syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus) myötä – 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Vuosina 2011-2013 luonnollinen väestönkasvu laski noin 300 henkilöön ja tämän jälkeen luonnollinen väestönkasvu on hiipunut täysin. Vuonna 2020 kuolleiden määrä ylitti syntyneet lähes 700:lla. Vähenemisen taustalla on erityisesti syntyvyyden merkittävä aleneminen. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt kolmanneksella Keski-Suomessa. Vuonna 2020 syntyneiden määrä kääntyi hienoiseen nousuun.

Maan sisäinen muuttoliike on kääntynyt tappiolliseksi viime vuosina. Sen sijaan maahanmuuttajien määrä on selvästi ylittänyt maastamuuttajien määrän (nettosiirtolaisuus) Keski-Suomessa. Poikkeuksellisen suuren turvapaikan hakijoiden aallon vuoksi turvapaikkapäätöksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2016. Tästä palattiin tasolle, joka ei enää nykytilanteessa riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua.

Vuonna 2020 väestö kasvoi viidessä Keski-Suomen kunnassa: Jyväskylässä, Muuramessa, Toivakassa, Kivijärvellä ja Luhangassa.

Koronavuosi 2020 heijastui väestökehitykseen mm. maan sisäisten muuttovirtojen ja vähentyneen maastamuuton kautta.

Lähde: Tilastokeskus

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä (nettomuutto) maakunnan keskusseutu ja Joutsan seutu olivat muuttovoitollisia koronavuonna 2020. Jyväskylän kaupungin muuttovoitto pieneni kuitenkin selvästi edellisvuosista: opiskeluikäisten (20-24 v.) muuttovoitto oli pienempää ja valmistuneiden / työelämään siirtyvien (25-29 v.) muutotappio suurempaa.

Jyväskylän kaupunkia lukuun ottamatta muuttoliikkeen myötä alueet menettävät erityisesti opiskelemaan lähteviä 15-24 v. nuoria. Jyväskylä opiskelukaupunkina saa puolestaan näistä ikäryhmistä muuttovoittoa. Jyväskylän kehyskuntiin muuttaa erityisesti pikkulapsiperheitä: alle 10-vuotiaissa ja 25-44 -vuotiaissa muuttovoittoa. Edellisvuoteen verrattuna muuttotappio pieneni huomattavasti Jämsän ja Keuruun seuduilla.

Koko maakuntaa tarkasteltaessa, edellisvuoden tapaan suurinta muuttovoitto oli 15-24 -vuotiaissa ja 60-64 -vuotiaissa. Eniten muuttoliikkeen myötä menetettiin 25-29 -vuotiaita.

Lähde: Tilastokeskus

Vuosina 2010-2020 Keski-Suomen väestömäärä lisääntyi noin 1 500 henkilöllä (+0,6 %). Väestö on kasvanut erityisesti Jyväskylän seudulla. Jyväskylän keskusta-alueen lisäksi väestö on kasvanut merkittävästi Laukaan ja Muuramen keskuksissa. Jyväskylän seudun ulkopuolella mm. Keuruun, Saarijärven ja Jämsän kaupunkialueet ovat sen sijaan menettäneet väestöään. Ennusteiden mukaan väestön kasvu keskittyy jatkossakin Jyväskylän seudulle. Mikäli kehityksen suuntaa ei onnistuta kääntämään, muilla seuduilla väestö tulee vähenemään edelleen.