Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja.

Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2020 oli 162, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 145. Koronapandemian takia työttömyys kasvoi ja työllisten määrä väheni vuonna 2020, mikä heikensi taloudellista huoltosuhdetta merkittävästi. Keski-Suomen kunnista vain Kivijärvellä taloudellinen huoltosuhde parani hiukan koronavuonna. Vuonna 2020 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään kahdeksassa keskisuomalaiskunnassa (edellisvuonna neljässä). Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Osassa kuntia korkea huoltosuhde asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Työikäisten (18-64-vuotiaiden) toimeliaisuudesta kertoo jako työllisiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Keski-Suomessa työllisten osuus työikäisistä koronavuonna 2020 oli 66 %, mikä alittaa koko maan 69 %. Työllisten osuus vaihteli Muuramen 76 %:sta Saarijärven 62 %:iin. Eläkeläisten osuus työikäisistä vaihtelee kunnan ikärakennetta mukaillen. Jyväskylän runsasta opiskelijamäärää kuvaa 13 %:n osuus.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto