Oppi ja yrittäjyys

Oppi ja yrittäjyys -työpaja kooste (pdf)

Kohtalonkysymykset ja nykytilan kuvaukset

Opin ja yrittäjyyden työpajassa Keski-Suomen tavoitetilaa 2040 ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin seuraavien kohtalonkysymysten ja nykytilan kuvausten (lista) näkökulmasta:

Miten oppimisen ja työelämän yhteyttä vahvistetaan?

Keski-Suomessa toimii 22 lukiota, 6 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 2 ammattikorkeakoulua ja yliopisto. Kaikki ovat suomalaisia koulutuksenjärjestäjiä.
Tutkinnot suoritetaan oppilaitoksissa.
Keski-Suomessa annettu koulutus suuntaa opiskelijoita työllistymään julkiselle sektorille.
Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu henkilökohtaisesti. Opiskelija ei voi etukäteen tietää, kuinka paljon opintoja saa korvattua aiemmalla osaamisella.
Kouluttautuminen tapahtuu työuran alussa, jonka jälkeen mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat niukat.

Miten yrittäjyyttä lisätään ja saadaan kasvuun?

Keski-Suomessa syntyy uusia yrityksiä 1 314 kpl. Samaan aikaan toiminnan lopetti 1 034 yritystä. Nettolisäys oli 277 yritystä. Työllisistä yrittäjinä on 10,9 &%.
Keski-Suomessa toimii 160 pienosuuskuntaa ja aktiivisia yrittäjäyhteisöjä on syntynyt. Osa-aikayrittäjyys on palkkatyöläiselle käytönnössä mahdotonta.
Kasvuyrityksiä on Keski-Suomessa 32 kpl. Tämä on 4,7 % Suomen kasvuyrityksistä. Keskisuuria yrityksiä on maakunnassa vain vähän.
Keski-Suomessa on yhteinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämissuunnitelma. JY, JAMK ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä laativat yhteistä yrittäjyysstrategiaa innovaatio- ja yritystoiminan edistämiseksi. Aktiivisia kuntia yrittäjyyskasvatusverkostossa on 7.

Miten Keski-Suomi siirtyy perinteisestä teollisuudesta oivallusmyyntiin, jossa yhdistyy tuote ja palvelu?

Keski-Suomi on 5 prosentin maakunta, jonka osuus T&K-investoinneista on 2,5 %.
Kansainvälinen myyntiosaaminen keskittyy muutamiin suuriin yrityksiin. Kansainvälisiä tarpeita ei oivalleta välittää muille keskisuomalaisille yrityksille.
Ymmärrys globaaleista arvoketjuista ja open source -liiketoiminnasta on vähäistä.
Keski-Suomi on patenteissa 5 prosentin maakunta. Patenttien määrä on ollut laskeva ja niistä kaupallistetaan vain viidennes.
Palveluviennin osuus viennistä on alle neljännes. Kyberturvallisuuden työpaikkoja on noin 600.

Miten kansainvälisyydestä tulee arkipäivää?

Kansainvälisistä opiskelijoista maakuntaan työllistyy vain muutama. Harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja ei ole kv-opiskelijoille tarjolla.
Kansainvälistymisestä kiinnostuneet opiskelijat hakeutuvat töihin pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus Keski-Suomeen on olematonta.
Ulkomailla hankitut tutkinnot eivät työmarkkinoilla: ”Lääkäreistä uudelleenkoulutetaan sairaanhoitajia, opettajista koulutuavustajia”.
Pk-sektorin kohdemarkkinat ovat kotimaassa.
Koulutusliiketoiminnan liikevaihto on 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Miten voimavaroja käytetään tehokkaasti liiketoiminnan edistämiseksi?

Metsän vuotuisesta kasvusta käytetään liki 70 %. Isot vakiintuneet toimijat ostavat ja hyödyntävät puuraaka-aineen lähinnä massateollisuudelle (37,4 milj. m3)
Luonnonvaramatkailuun on paljon potentiaalia, mutta se ei kuitenkaan realisoidu liiketoiminnaksi.
Tietoverkkoja ja digitalouden mahdollisuuksia käytetään huomattavasti vähemmän kuin kansainvälisesti. Verkkokaupan suurin volyymi on ulkomaalaisten hallussa.
Julkisen sektorin tiloja on alettu karsimaan. Tilat ovat alikäytössä erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Julkiset palvelut toimivat 8 -16.
Keski-Suomessa on 25 000 henkilötyövuotta vailla käyttöä.

Entä jos Keski-Suomessa ei ole yhtään tuotannollista työpaikkaa?

Bonus-kysymys, johon osallistujat saivat vastata vapaasti.