Oppi ja yrittäjyys

Oppi ja yrittäjyys

Oppi ja yrittäjyys -työpaja kooste (pdf)

Kohtalonkysymykset ja nykytilan kuvaukset

Opin ja yrittäjyyden työpajassa Keski-Suomen tavoitetilaa 2040 ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin seuraavien kohtalonkysymysten ja nykytilan kuvausten (lista) näkökulmasta:

Miten oppimisen ja työelämän yhteyttä vahvistetaan?

  • Keski-Suomessa toimii 22 lukiota, 6 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 2 ammattikorkeakoulua ja yliopisto. Kaikki ovat suomalaisia koulutuksenjärjestäjiä.
  • Tutkinnot suoritetaan oppilaitoksissa.
  • Keski-Suomessa annettu koulutus suuntaa opiskelijoita työllistymään julkiselle sektorille.
  • Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu henkilökohtaisesti. Opiskelija ei voi etukäteen tietää, kuinka paljon opintoja saa korvattua aiemmalla osaamisella.
  • Kouluttautuminen tapahtuu työuran alussa, jonka jälkeen mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat niukat.

Miten yrittäjyyttä lisätään ja saadaan kasvuun?

  • Keski-Suomessa syntyy uusia yrityksiä 1 314 kpl. Samaan aikaan toiminnan lopetti 1 034 yritystä. Nettolisäys oli 277 yritystä. Työllisistä yrittäjinä on 10,9 &%.
  • Keski-Suomessa toimii 160 pienosuuskuntaa ja aktiivisia yrittäjäyhteisöjä on syntynyt. Osa-aikayrittäjyys on palkkatyöläiselle käytönnössä mahdotonta.
  • Kasvuyrityksiä on Keski-Suomessa 32 kpl. Tämä on 4,7 % Suomen kasvuyrityksistä. Keskisuuria yrityksiä on maakunnassa vain vähän.
  • Keski-Suomessa on yhteinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämissuunnitelma. JY, JAMK ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä laativat yhteistä yrittäjyysstrategiaa innovaatio- ja yritystoiminan edistämiseksi. Aktiivisia kuntia yrittäjyyskasvatusverkostossa on 7.

Miten Keski-Suomi siirtyy perinteisestä teollisuudesta oivallusmyyntiin, jossa yhdistyy tuote ja palvelu?

  • Keski-Suomi on 5 prosentin maakunta, jonka osuus T&K-investoinneista on 2,5 %.
  • Kansainvälinen myyntiosaaminen keskittyy muutamiin suuriin yrityksiin. Kansainvälisiä tarpeita ei oivalleta välittää muille keskisuomalaisille yrityksille.
  • Ymmärrys globaaleista arvoketjuista ja open source -liiketoiminnasta on vähäistä.
  • Keski-Suomi on patenteissa 5 prosentin maakunta. Patenttien määrä on ollut laskeva ja niistä kaupallistetaan vain viidennes.
  • Palveluviennin osuus viennistä on alle neljännes. Kyberturvallisuuden työpaikkoja on noin 600.

Miten kansainvälisyydestä tulee arkipäivää?

  • Kansainvälisistä opiskelijoista maakuntaan työllistyy vain muutama. Harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja ei ole kv-opiskelijoille tarjolla.
  • Kansainvälistymisestä kiinnostuneet opiskelijat hakeutuvat töihin pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus Keski-Suomeen on olematonta.
  • Ulkomailla hankitut tutkinnot eivät työmarkkinoilla: ”Lääkäreistä uudelleenkoulutetaan sairaanhoitajia, opettajista koulutuavustajia”.
  • Pk-sektorin kohdemarkkinat ovat kotimaassa.
  • Koulutusliiketoiminnan liikevaihto on 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Miten voimavaroja käytetään tehokkaasti liiketoiminnan edistämiseksi?

  • Metsän vuotuisesta kasvusta käytetään liki 70 %. Isot vakiintuneet toimijat ostavat ja hyödyntävät puuraaka-aineen lähinnä massateollisuudelle (37,4 milj. m3)
  • Luonnonvaramatkailuun on paljon potentiaalia, mutta se ei kuitenkaan realisoidu liiketoiminnaksi.
  • Tietoverkkoja ja digitalouden mahdollisuuksia käytetään huomattavasti vähemmän kuin kansainvälisesti. Verkkokaupan suurin volyymi on ulkomaalaisten hallussa.
  • Julkisen sektorin tiloja on alettu karsimaan. Tilat ovat alikäytössä erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Julkiset palvelut toimivat 8 -16.
  • Keski-Suomessa on 25 000 henkilötyövuotta vailla käyttöä.

Entä jos Keski-Suomessa ei ole yhtään tuotannollista työpaikkaa?

Bonus-kysymys, johon osallistujat saivat vastata vapaasti.