Hallitusohjelmatavoitteet

KESKI-SUOMEN LIITON KESKEISET TAVOITTEET SUOMEN HALLITUSOHJELMAAN 2019–2023

1) Liikenteen kärkihankkeet

Hallitus varmistaa rahoituksen Keski-Suomen liikenteen kärkihankkeille:

● Jyväskylä–Tampere raidevälin kehittäminen kaksoisraiteen edellyttämällä tavalla, osana Päärata+ kokonaisuutta, välittömänä toimenpiteenä Jyväskylä–Orivesi -yhteyden suunnittelun käynnistäminen, sekä
● Valtatien 4 kehittäminen Vaajakosken ja Jyväskylän kohdalla sekä Tikkakosken pohjoispuolella.
Nämä hankkeet tulee sisällyttää 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Hallitus edistää vähäpäästöisiä liikkumisratkaisuja:

• Hallitus edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista liikenteessä esimerkiksi biokaasulla.

Hallitus ottaa käyttöön uusia liikenteen rahoitusmuotoja:

● Hallitus kehittää Suomen liikennejärjestelmää osana kansainvälistä liikenneverkkoa ja hyödyntää maksimaalisesti eurooppalaisen TEN-T -liikenneverkkojen rahoitusmahdollisuudet.
● Hallitus tukee liikenneinvestointien mahdollisimman nopeaa toteuttamista hyödyntäen muun muassa hankekohtaisia yhtiöitä, yksityistä rahoitusta sekä valtion omien tukiluonteisten panosten muuttamista kilpailukykyä lisääviksi investoinneiksi.
● Hallitus vähentää liikenneverkon korjausvelkaa merkittävillä pitkäkestoisilla rahoituspaketeilla.

2) Hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskus

Hallitus tukee valtakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskeskuksen kehittämistä Jyväskylään:

● Osaamiskeskuksessa yhdistyy monialainen huippuosaaminen, tutkimus,
kehittäminen ja liiketoiminta, joilla pyritään suomalaisen hyvinvoinnin kasvuun ja hyvinvointiosaamisemme vientiin.
● Osaamiskeskuksessa kehitetään hyvinvointiosaamiseen pohjaavia kansainvälisesti kiinnostavia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä rakennetaan Suomen vetovoimaa hyvinvointimatkailun kohdemaana.

Hallitus suuntaa julkisia voimavaroja hyvinvointia ja terveyttä edistävään ja sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan:

• Hallitus vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ekosysteemejä.
• Suomessa hyödynnetään ennaltaehkäisevän, yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä laajasti eri toimijat; viranomaiset, oppilaitokset, yritykset ja järjestöt.
Hallitus vahvistaa kestävää hyvinvointimatkailua ja sen kansainvälistä markkinointia, esimerkiksi saunateeman kautta.
Hallitus vahvistaa kuntoutuksen asemaa terveydenhuollossa suuntaamalla siihen resursseja ja osaamista.

3) Uudistuva biotalous

Hallitus edistää biotalouden kansainvälistä edelläkävijyyttä:

• Hallitus tukee muoveja ja tekokuituja korvaavien tuotteiden kehitystyötä sekä
siihen liittyvien toimijaverkostojen syntymistä.
• Suomi jatkaa sellaisen metsien käyttöön pohjautuvan biotalouden kehittämistä, jossa otetaan huomioon pitkäjänteinen ja kestävä metsien hoito ja ilmastotavoitteet. Hallitus nostaa ilmastoperusteilla puurakentamisen suosituimmuusasemaan julkista rahoitusta saavissa kohteissa.
• Hallitus panostaa uusiutuvaan energiaan.

Hallitus tukee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua huomioiden ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet:

• Hallitus tunnistaa kestävään luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouteen ja biotalouteen perustuvat kasvun mahdollisuudet maakuntien kilpailukyvyn, elinvoiman ja vetovoiman edistämisessä.

4) Kyberturvallisuus ja digitalisaatio

Hallitus vahvistaa digitalouteen liittyvää kansallista kilpailukykyämme:

● Hallitus tukee kyberturvallisuusosaamista: alan koulutusta, tutkimusta, liiketoimintaa ja vientiä. Hallitus huomioi Keski-Suomeen muodostuneen, kansainvälisesti tunnustetun kyberturvallisuusalan osaamiskeskittymän (esim. JYVSECTEC ja puolustusvoimat). Kyberturvallisuus on olennainen osa
kansakunnan kokonaisturvallisuutta.
● Hallitus panostaa digi-infran laatuun sekä avoimen datan ja rajapintojen määrään. Hallitus vauhdittaa tekoälyn, robotisaation sekä 3D- ja 4D-teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hallitus kehittää kansalaisten aktiivisia kykyjä ja mahdollisuuksia toimia digimaailmassa:

● Hallitus varmistaa digitaalisten palveluiden saatavuuden ja nopeat verkot koko maassa.
● Hallitus edistää asiakaslähtöisten, julkisten palvelujen digitalisaatiota.
● Suomi kehittää kansalaisten digiosaamista.

Suomi valmistautuu digitalouden aiheuttamaan globaaliin talouden uusjakoon sekä alustatalouteen:

• Hallitus lisää ICT-osaajien määrää (osaavan työvoiman saatavuus). Hallitus varmistaa ICT-alan koulutuksen riittävyyden Keski-Suomessa.
• Suomessa vauhditetaan vahvojen ja riittävän suurten digitalouden ekosysteemien syntymistä.

5) Aluekehittäminen ja alueellistaminen

Hallitus rohkaisee alueita uudistumaan ja kehittämään vahvuuksiaan toimivilla aluekehityksen rahoitusinstrumenteilla:

● Hallitus luo joustavan, innovatiivisia kokeiluja mahdollistavan kansallisen aluekehittämisen rahoitusinstrumentin (vrt. ns. AIKO-rahoitus).
● Hallitus luo kansallisen aluekehitysrahoituksen instrumentin, jota voidaan hyödyntää kansainvälisissä hakuprosesseissa (esim. Horizon 2020).
● Hallitus varmistaa Suomelle riittävän suuren osuuden eurooppalaisesta koheesiorahoituksesta sekä rakennerahastovarojen kohdentamisen älykkään erikoistumisen mukaiseen kasvuun. EU-rahoituksen hallintoa tulee keventää.
● Hallitus laajentaa kaupunkipolitiikan rahoitusinstrumenttien (esim. MAL-sopimukset ja kasvusopimukset) kattavuutta kaikkiin yli 100.000 asukkaan kaupunkeihin eli valtakunnan tärkeimpiin kasvukeskuksiin.
● Hallitus tukee alueellista innovaatio- ja kehittämistoimintaa edistämällä uutta tutkimus- ja kehittämispoliittista kumppanuutta sekä mahdollistamalla olemassa
olevien resurssien yhdistämisen. Hallitus osoittaa maakuntien innovaatiopolitiikan rahoittamiseen muun muassa Business Finlandin ja Sitran rahoitusta.

Hallitus edistää tasapainoista aluekehitystä laaja-alaisesti eri hallinnonaloilla:

• Hallitusohjelma vahvistaa kestävää elinvoimapolitiikkaa ja kilpailukykyä sekä uudistumiskykyistä ja alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa aluekehitystä.
• Hallitus turvaa valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen ja työvoiman saatavuuden, edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä sekä tukee työllisyyttä maan eri osissa. Valtion työpaikkoja kannattaa siirtää muiden pohjoismaiden tapaan pääkaupunkiseudulta alueille, missä ne voidaan hoitaa yhtä tehokkaasti.

Keski-Suomen liitto:

www.keskisuomi.fi (Twitter: @keskisuomenliit)
Tapani Mattila, maakuntajohtaja, muutosjohtaja, tapani.mattila@keskisuomi.fi, 040 595 0011
Pekka Hokkanen, aluekehitysjohtaja, pekka.hokkanen@keskisuomi.fi, 040 595 0016 (@pekka_hokkanen)
Hanna Kunttu, liikenteen suunnittelupäällikkö, hanna.kunttu@keskisuomi.fi, 040 591 5901
Kari Pirinen, hyvinvointitalouden ja osaamistalouden kehittämispäällikkö, kari.pirinen@keskisuomi.fi, 040 720 6918
Hannu Koponen, biotalouden kehittämispäällikkö, hannu.koponen@keskisuomi.fi, 040 595 0009 (@htkoponen)
Outi Pakarinen, kiertotalouden ja biokaasun projektipäällikkö, outi.pakarinen@keskisuomi.fi, 040 595 0018 (@Outi_Pakarinen)
Kari Luostarinen, digitalouden kehittämisjohtaja, kari.luostarinen@keskisuomi.fi, 040 545 0570

Aineistoja:

Takaisin ylös