Tutu-seminaarin antia, osa 2: Taloudellisen vallan uudet muodot

Tässä olisi ennakkoon lupaamani toinen osa elokuisen Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin tiimoilta. Seminaarin teemana oli siis Vallan uudet muodot ja tulevaisuuden elämäntavat. Pohdimme hyvin moniulotteisesti erilaisia vallan ilmentymiä – kenellä valta on tulevaisuudessa. Miten nopeasti kehittyvä tietoteknologia vaikuttaa vallan painopisteisiin? Onko valta uudenlaisella demokratialla ja uudenlaisilla joukkoliikkeillä vai nousevien talousmahtien autoritaarisella johdolla? Tässä muutamia ajatuksia asian tiimoilta lähteenä seminaarin alustukset ja keskustelut.

OSA 2: Taloudellisen vallan uudet muodot

Antti Hautamäki käänteli ajatusta innovaatiotalouden vallanmuodostumisesta. Antti oli laatinut pohdintojensa tueksi mielenkiintoisen vaikutussuhdekaavion, josta ilmenee innovaatiotalouden vallankäytön lepääminen hyvinkin institutionaalisilla hartioilla. Innovatiivisuuden ja innovaatioiden syntymisen näkökulmasta tämä on hiukan hälyttävä huomio – tutkitusti parhaat innovaatiot syntyvät kansan syvissä riveissä. Pitäisikö vallan painopistekin olla enemmän toimijoilla? Mahdollistaisiko se laajemman innovaatioiden syntymisen ja hyödyntämisen? Suuruuden ekonomia korvautuu ketteryydellä, verkottumisella, luovuudella, tiedolla ja ideoiden runsaudella.  Schumpeterin luovan tuhon teoria on jälleen relevantti. Yrittäjyys ja kova kilpailu, innovaatiot vievät eteenpäin ja luovat uusia menestyjiä. Kiinnostavaa on tasapainon löytäminen: miten me ohjataan ja luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja toisaalta miten toimijat ovat aloitteellisia ja itsenäisiä. Yrittäjät kykenevät tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään käytettävissä olevaa osaamista. Miten voimaannutetaan kansalaiset osallistumaan?

Yksi mielenkiintoinen osallistumisen mahdollistava malli on hybriditalous, josta Nina Kivinen esitteli seminaarissa Demi- ja Lily-lehtien toimintalogiikkaa. Hybriditaloudessa tuottamisen ja kuluttamisen rajat murenevat. Asiakkaat osallistuvat tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen – tuottaminen ja kuluttaminen limittyvät ja samaan aikaan kulutettuja tuotteita voidaan jalostaa uusiksi tuotteiksi. Hybriditaloudessa yksilöllisyys korostuu – tuunaa oma tuotteesi. Yhteisöllisyyden sidonnaisuus aikaan ja paikkaan muuttuu. Tuotteen tai palvelun tuottamisen ja kuluttamisen taustalta löytyy monimutkainen suhteiden verkosto. Miten tällaista yhteistoimintaa johdetaan? Miten rakenteet tukevat tai horjuttavat toimintaa? Mitä työ merkitsee hybriditaloudessa? Miten arvo muodostuu?

Kuinka paljon tässä on kyse palveluyhteiskuntaan siirtymisestä? Teollisen perinteen tehostamisprosessien sijaan keskitytään asiakaskeskeiseen uutta arvoa luovaan talouteen. (Ks esim. Mika Hyötyläinen ja Petteri Kaitovaara, Futura 2/13). Palveluthan tuotetaan ja kulutetaan limittäin ja asiakkaalle tuotettu arvo on osa palvelua – asiakas osallistuu palveluprosessiin.

Jätä kommentti