Tulevaisuuden liikenne

 

Kirjoittajat: Hannu Onkila ja Soili Katko, Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenteen tulevaisuuskuvia voidaan tarkastella eri näkökulmista ja hyvä kehitys määritellään kustakin näkökulmasta eri tavalla. Yhtäältä nykyiset liikennemarkkinat ovat monille toimijoille tuottoisa bisnes, josta halutaan pitää kiinni. Toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää ratkaisuja, joilla osa liikkumisesta voidaan tehdä tarpeettomaksi tai löydetään uusiutuvalla energialla toimivia, vähäpäästöisiä ja tehokkaita liikkumistapoja.

Muutoskokonaisuuksilla linjauksia pitkälle tulevaisuuteen

EU:n komission liikenteen valkoisessa kirjassa (2011) linjatut tavoitteet ovat jalkautuneet eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Yksittäisten pienten muutosten sijaan pyritään viemään läpi samaan suuntaan vaikuttavia suuria muutoskokonaisuuksia.  Digitaalisen kasvuympäristön luominen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tällä hallituskaudella liikennesektorilla nähdäänkin uudistuksia, jotka linjaavat liikkumista ja kuljettamista pitkälle tulevaisuuteen.

1. Paikasta riippumaton työnteko ja vaihtoehtoiset käyttövoimat

Suuri osa liikkumisen vaatimasta energiasta tuotetaan ilmastonmuutosta kiihdyttävillä fossiilisilla polttoaineilla. Siksi tulisi etsiä tapoja ja tekniikoita tehdä liikkumisesta tarpeetonta. Esimerkkejä mahdollisuuksista vähentää päivittäistä matkustustarvetta ovat etätyö, sähköinen vuorovaikutus, verkkokauppa ja julkisten palveluiden sähköistäminen.

Fossiilisille käyttövoimille etsitään korvaavia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisia polttoaineita, sähköä-, maakaasua-, bensa-etanoli-seosta tai biokaasukäyttöisiä käyttäviä autoja on alle prosentti autokannasta, mutta määrä lisääntyy noin 40 % vuosittain. Lukumääräisesti vähäisten sähköautojen määrä kasvoi 2015 peräti 96 %. Se, kuinka pitkään vaihtoehtoiset käyttövoimat pysyvät marginaalissa, riippuu eri käyttövoimille kohdistettavien verojen suhteista, ajoneuvojen ostohinnasta, teknisistä ominaisuuksista, imagotekijöistä sekä polttoaineiden jakeluverkoston tiheydestä ja kattavuudesta.

2. Ajoneuvojen digitalisaatio ja automaatio

Digitalisaatio ja autojen automatisointi etenevät nopeasti ja varmasti. Uusi auto on lähes ihminen. Keinoäly yhdistelee aistitietoa verkon kautta välittyvään olosuhde- ja reittitietoihin sekä liikenteen tilannekuvaan.

Julkisessa keskustelussa automaattiautojen kerrotaan ”tulevan pian”. Nykyisestä automaatiotasosta arvioidaan päästävän täysautomaatioon reilussa kymmenessä vuodessa. Yksittäisten ajoneuvojen täysautomaatio on jo nyt todellisuutta testiympäristöissä.

Keskisuomalaiseen liikenneympäristöön ovelta-ovelle -täysautomaattiautot eivät ole tulossa lähivuosina. Liikennejärjestelmätasolla automaattiautojen yleistymiseen liittyy monia teknisiä haasteita ja avoimia kysymyksiä vastuusta, turvallisuudesta tai vaikkapa äkillisten häiriötilanteiden varalta ajoneuvoihin ohjelmoitavien valintojen eettisyydestä. Epäselvää on myös se vastaako automaatio uuden liikennepolitiikan taustalla vaikuttavaan tavoitteeseen kasvihuonekaasujen vähentämisestä.

Usein automaattiautoista puhuttaessa ajatellaan, että ajoneuvoliikenne automatisoituisi kokonaan. Todennäköisesti ainakin osalla matkasta kuljettaja puuttuu ajotapahtumiin vielä pitkälle tulevaisuuteen.

3. Uudet liikennepalvelut

Yksi henkilöliikenteen kuumimmista puheenaiheista on liikenne palveluna -konsepti (MaaS eli Mobility as a Service). Kuluttaja voi ostaa parhaiten omia matkatarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden, joka takaa sujuvat ovelta ovelle liikkumispalvelut hyödyntäen kaikkia liikennemuotoja ja vapaita liikenteen resursseja. Ensimmäisiä palvelukokonaisuuksia markkinoidaan Suomessa jo nyt. Läpilyöntejä kotimaan ja viennin markkinoilla odotetaan lähivuosien aikana.

MaaS-konseptin lisäksi myös perinteisempiä liikennepalveluja kehitetään kiivaasti. Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi avoimen digitaalisen joukkoliikenteen aikataulutiedon jalostamisesta nykyistä paremmin ja ymmärrettävämmin kuluttajan käyttöön. Joukkoliikenteen ja perinteisen taksitoiminnan väliin lyövät kiilaa erilaiset kyydinjakopalvelut. Niissä nähdään potentiaalia paikata maaseudun heikentynyttä joukkoliikenteen palvelutasoa tai lisätä kestävän liikkumisen mahdollisuuksia kaupunkiseuduilla. Kyydinjakopalvelujen kantava idea on autojen käyttö- ja täyttöastetta lisäämällä hyödyntää olemassa olevat liikenneresurssit nykyistä paremmin.

Vielä jonkin aikaa voimakkaana jatkuva kaupungistuminen, hyvä alue- ja yhdyskuntasuunnittelu ja tavoitteellinen liikennepolitiikka antavat hyvät edellytykset nykyistä kestävämmälle liikkumiselle. Toisaalta kaupunkimaisen elämäntapaan liittyy maaseutuasumista korkeampi kulutusaste, mikä voi kompensoida liikennesektorin myönteisen päästökehityksen.

Yllätysten tulevaisuus

Tulevaisuudesta puhuttaessa monet toistaiseksi tieteen perustutkimuksen tasolla olevat ilmiöt voivat yllättää meidät. Mitäpä jos painovoimaa pystyttäisiin kumoamaan nykyistä energiatehokkaammin? Tällöin vaikeasti liikennöitävien alueiden viimeisten mailien tavarantoimituksissa käytettäviä pienoishelikoptereita (droonit) tai muita lentäviä tekniikkoja voitaisiin käyttää henkilöliikenteessä. Tai entä jos kaiken aineen lävitse kulkevat alkeishiukkaset, neutriinot voitaisiin valjastaa kuljettamaan tietoa? Tarjolla olisi rajaton tiedonsiirron kapasiteetti kaikkialla. Neutriinoteknologia tarjoaisi esimerkiksi liikenteen automaatiolle täydellistä toimintavarmuutta ja ulottuvuuksia, joista 5G-kehittäjät eivät ole vielä osanneet uneksiakaan.

Tulevaisuus on ennakoitua yllätyksellisempää. Helposti oletamme tulevaisuuden olevan jotain muuta kuin se tulee olemaan. Siksi on oleellista olla tietoinen useista vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista ja suhtautua niihin avoimesti.

Ajattelun aihioita: http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/neste-dieselautot-sahkoautojakin-ymparistoystavallisempia

Jätä kommentti