Teknologia kehittyy, maailma muuttuu – muuttuuko ihminen?

Kirjoittaja: Taina Lommi Keski-Suomen ELY-keskus

Minusta on aina ollut hauskaa ilakoida pieleen menneillä ennustuksilla, mutta tosiasiassa mikäänhän ei ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Kuitenkin voidaan jo nyt nähdä, että teknologian kehityksellä, digimurroksella, on isoja vaikutuksia lähes kaikkiin aloihin, toimintatapoihimme ja arjen elämäämme. Uudet teknologiat vaikuttavat arvoihimme ja samalla myös siihen, miten yhteiskunnissa järjestetään työtä ja taloutta. Keinoäly ja robotisaatio tulevat muuttamaan ratkaisevasti erityisesti käsitystämme työstä ja toimeentulosta. Ammatteja katoaa ja osaamistarpeet muuttuvat. Pian ei enää olekaan kyse siitä, mitä uudet koneet pystyvät tekemään vaan siitä, mitä niiden pitäisi tai ei pitäisi tehdä.

Maailman talousfoorumin ennusteen mukaan esimerkiksi asioiden internet ja puettava internet ovat arkipäivää v. 2022 ja itseajavat autot v. 2024. Vuonna 2023 meillä on kaikilla oma supertietokone taskussa. Käsissämme on digitalisaation synnyttämä neljäs teollinen vallankumous. Koneet voivat vaihtaa tietoa toistensa ja yksittäisten tuotteiden kanssa. Samat koneet alkavat käyttää keräämäänsä tietoa oppimiseen ja näin ottavat ensi askeleita kohti keinoälyä. Samalla uusien teknologioiden kehittymiseen liittyy myös pelkoja: voiko esimerkiksi voimakas keinoäly pyyhkäistä ihmisen lajina maailman kartalta, joko vahingossa tai koska se vain on loogisen tarkoituksenmukaista?

Mitä taitoja ihminen sitten tarvitsee navigoidakseen tässä muuttuvassa maailmassa ja työelämässä?

Tulevaisuuden työn tuottavuus ei enää riipu työajasta tai -paikasta, sen sijaan ratkaisevaa on se mitä työn tuloksena syntyy. Tieto on yksi niistä harvoista asioista, jonka arvo kasvaa, kun sitä jaetaan. Työ, työn tekemisen ehdot ja organisaatiot muuttuvat, osin vapaaehtoisesti muiden mukana, osin pakotetusti olosuhteiden ajaessa muuttamaan toimintatapoja.

Käsitteenä ammatti on hälvenemässä ihmisten tehdessä töitä yhä laajemmalla skaalalla erilaisissa tehtävissä, työuran polveillessa mutkikkaitakin reittejä. Ammatti-identiteetti ei enää rakennu yhden ainoan viran, tehtävän tai uran pohjalle. Tulevaisuuden työelämässä generalisti on uusi spesialisti. Voimme toki edelleen olla tietyn alan spesialisteja ja huippuosaajia, mutta maailma on menossa siihen, että näitä huippuosaamisia tulisi olla vähintäänkin kolme. Tulevaisuuden työntekijän tulee johtaa itseään yrittäjämäisesti, ennakoida ja sopeuttaa omaa osaamistaan oma-aloitteisesti säilyttääkseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla sekä sietää epävarmuutta.

Meidän tulisi osata yhä laajemmin erilaisia asioita ja kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä verkostoissa myös globaalisti. Onnistumisen kokemukset tulevat olemaan entistä enemmän riippuvaisia siitä, mitä näissä verkostoissa saadaan aikaan. Koska työkaverit ovat tulevaisuudessa yhä useammin eri maissa ja yhteydenpito tapahtuu digitaalisesti, tarvitaan sopeutumiskykyä, kulttuurista lukutaitoa ja kykyä tulkita oikein muiden reaktioita ja aikomuksia. Tietomäärä ja tietojen käsittelyn nopeus näissä verkostoissa ja verkossa kasvaa moninkertaisesti, joten tiedon analysointi ja lähteiden kriittinen arviointikyky sekä taito tulkita ja hyödyntää tätä tietoa nousevat arvoonsa tulevaisuudessa.

Kun laitteiden käytettävyys paranee ja suorastaan robotisoituu, tieto- ja mobiilitekniikasta ei tarvitse tietää niin paljon kuin aiemmin. Tällöin ihmisen inhimilliselle kovalevylle, jota myös ihmisaivoiksi kutsutaan, jää enemmän tilaa ottaa vastaan uutta tietoa sekä soveltaa tietoverkoista poimittua tietoa ja helpottaa omaa työtään uusilla digitaalisilla sovelluksilla.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan myös pehmeitä taitoja. Kulttuurien tuntemus ja ympäröivän maailman ymmärtäminen ovat taitoja, joita jokaisen tulisi jollain tasolla hallita ja omaksua. Taloussanomat listasi yhdeksi tulevaisuuden avainosaamiseksi yleissivistyksen. Jokainen osaa tarkistaa vuosiluvut netin tietovarannoista, mutta ne jotka tuntevat myös yhteiskunnallisten tapahtumien syitä ja seurauksia, kehityskulkuja ja historian lainalaisuuksia erottuvat edukseen. Aktiivisesti uutistulvaa seuraavat pysyvät todennäköisesti paremmin kärryillä myös työelämän muutoksissa. Samoin kirjallisuudella ja kulttuurilla itseään sivistävien henkinen pääoma todennäköisesti auttaa heitä paremmin kestämään myös töissä. Ja kulttuuriksi lasketaan tässä myös viihde, musiikki, elokuvat ja populaari-ilmiöt.

Lopuksi muutama pieleen mennyt ennustus:

”Röntgenkuvaukset osoittautuvat huijaukseksi.” -Lord Kelvin, 1883.

”Koskaan ei tulla rakentamaan suurempaa lentokonetta.” -Boeingin insinööri kymmenen hengen koneen ensilennon jälkeen.

”Ihmiset kyllästyvät televisioon pian, koska eivät jaksa tuijottaa joka ilta vanerilaatikkoa.” -Elokuvatuottaja Darryl Zanuck, 1946.

”Henkilöjunat eivät voi kulkea kovaa, koska matkustajat eivät pystyisi hengittämään ja tukehtuisivat.” -Luonnonfilosofian ja astronomian professori Dionysius Lardner, 1823.

”Kenenkään yksittäisen ihmisen ei ole mitään järkeä hankkia tietokonetta kotiinsa.” -DEC:n perustaja Ken Olson, 1977.

”Jos liiallinen tupakointi vaikuttaa keuhkosyöpään, vaikutus on vähäinen.” – W.C. Heuper Kansallisesta syöpäinstituutista, 1954.

(Business Insider)

Jätä kommentti