Tutu-seminaarin antia, osa 2: Taloudellisen vallan uudet muodot

Tässä olisi ennakkoon lupaamani toinen osa elokuisen Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin tiimoilta. Seminaarin teemana oli siis Vallan uudet muodot ja tulevaisuuden elämäntavat. Pohdimme hyvin moniulotteisesti erilaisia vallan ilmentymiä – kenellä valta on tulevaisuudessa. Miten nopeasti kehittyvä tietoteknologia vaikuttaa vallan painopisteisiin? Onko valta uudenlaisella demokratialla ja uudenlaisilla joukkoliikkeillä vai nousevien talousmahtien autoritaarisella johdolla? Tässä muutamia ajatuksia asian tiimoilta lähteenä seminaarin alustukset ja keskustelut.

OSA 2: Taloudellisen vallan uudet muodot

Antti Hautamäki käänteli ajatusta innovaatiotalouden vallanmuodostumisesta. Antti oli laatinut pohdintojensa tueksi mielenkiintoisen vaikutussuhdekaavion, josta ilmenee innovaatiotalouden vallankäytön lepääminen hyvinkin institutionaalisilla hartioilla. Innovatiivisuuden ja innovaatioiden syntymisen näkökulmasta tämä on hiukan hälyttävä huomio – tutkitusti parhaat innovaatiot syntyvät kansan syvissä riveissä. Pitäisikö vallan painopistekin olla enemmän toimijoilla? Mahdollistaisiko se laajemman innovaatioiden syntymisen ja hyödyntämisen? Suuruuden ekonomia korvautuu ketteryydellä, verkottumisella, luovuudella, tiedolla ja ideoiden runsaudella.  Schumpeterin luovan tuhon teoria on jälleen relevantti. Yrittäjyys ja kova kilpailu, innovaatiot vievät eteenpäin ja luovat uusia menestyjiä. Kiinnostavaa on tasapainon löytäminen: miten me ohjataan ja luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja toisaalta miten toimijat ovat aloitteellisia ja itsenäisiä. Yrittäjät kykenevät tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään käytettävissä olevaa osaamista. Miten voimaannutetaan kansalaiset osallistumaan?

Yksi mielenkiintoinen osallistumisen mahdollistava malli on hybriditalous, josta Nina Kivinen esitteli seminaarissa Demi- ja Lily-lehtien toimintalogiikkaa. Hybriditaloudessa tuottamisen ja kuluttamisen rajat murenevat. Asiakkaat osallistuvat tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen – tuottaminen ja kuluttaminen limittyvät ja samaan aikaan kulutettuja tuotteita voidaan jalostaa uusiksi tuotteiksi. Hybriditaloudessa yksilöllisyys korostuu – tuunaa oma tuotteesi. Yhteisöllisyyden sidonnaisuus aikaan ja paikkaan muuttuu. Tuotteen tai palvelun tuottamisen ja kuluttamisen taustalta löytyy monimutkainen suhteiden verkosto. Miten tällaista yhteistoimintaa johdetaan? Miten rakenteet tukevat tai horjuttavat toimintaa? Mitä työ merkitsee hybriditaloudessa? Miten arvo muodostuu?

Kuinka paljon tässä on kyse palveluyhteiskuntaan siirtymisestä? Teollisen perinteen tehostamisprosessien sijaan keskitytään asiakaskeskeiseen uutta arvoa luovaan talouteen. (Ks esim. Mika Hyötyläinen ja Petteri Kaitovaara, Futura 2/13). Palveluthan tuotetaan ja kulutetaan limittäin ja asiakkaalle tuotettu arvo on osa palvelua – asiakas osallistuu palveluprosessiin.

Tutu-seminaarin antia, osa 1: Demokratian uudet muodot

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari pidettiin tänä vuonna elokuun lopulla täällä meillä Jyväskylässä. Seminaarin teemana oli  Vallan uudet muodot ja tulevaisuuden elämäntavat. Pohdimme hyvin moniulotteisesti erilaisia vallan ilmentymiä – kenellä valta on tulevaisuudessa. Miten nopeasti kehittyvä tietoteknologia vaikuttaa vallan painopisteisiin? Onko valta uudenlaisella demokratialla ja uudenlaisilla joukkoliikkeillä vai nousevien talousmahtien autoritaarisella johdolla?

Tässä muutamia ajatuksia asian tiimoilta lähteenä seminaarin alustukset ja keskustelut. Tästä on tulossa 3-osainen tarina, jonka ensimmäinen osa käsittelee hallinnon joukkoistamista.

Puhutaan paljon, että edustuksellinen, puoluepolitiikkaan perustuva demokratia on kriisissä, mutta mistä demokratiassa on oikein kysymys. Demokraattiset prosessit ovat yhteisöllisen tahdon ohjaamia keksimisen prosesseja sekä toisaalta yhteisöllisen järjen ohjaamia rajoittamisen prosesseja (Pauli Rautiainen). Mistä ja miten neuvotellaan ja miten löydetään uusia ratkaisuja? Millaisille sisällöllisille arvoille demokratia rakentuu? Rautiaisen mukaan demokratian kriisi on ennen kaikkea keksimisen prosessin kriisi.  Menossa on yksityisen ja julkisen rajapinnan murtuminen sekä siihen liittyvä sopimuksellisuus. Hallinnon on toimittava mahdollistajana purkamalla kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen toiminnan esteet.

Käsitelläänkö institutionaalisia kompleksisia kysymyksiä vai ihmisen kokoisia pilkottuja kysymyksiä? Kansanvallan puitteet ovat muuttumassa: yhä koulutetumpi väestö hyödyntää kehittyvää tietoteknologiaa – kysymysten täytyy olla tartuttavissa ja hahmotettavissa. Oras Tynkkysen sanoin täytyy siirtyä kansanvallan olympialaisista pururadalle.

Pururatatyöskentely on joukkoustamista eli rajaamattoman joukon osallistamista rajattuun tehtävään – yleensä verkossa. Joukkoistamisessa työskennellään kaikille avoimen kutsun kautta rajatun tehtävän parissa. Joukkoistaminen on enemmän asenteellinen kuin tekninen kysymys. Laajan ja asiallisen osallistumismahdollisuuden tarjoaminen on tärkeää. Joukkoistaminen voi auttaa havaitsemaan virheitä ja pulmia, tuottaa uusia ideoita, ratkaisuja ja näkökulmia, tuoda keskusteluun uusia ihmisiä ja kokemuksia, sitouttaa ihmisiä lopputulokseen sekä vahvistaa uskoa demokratiaan. Oleellista on myös palautteen antaminen osallisuuden vaikutuksista. Katso vaikka: http://www.suomijoukkoistaa.fi/. Hyvänä esimerkkinä myös Jyväskylän Kankaan alueen suunnittelutyö.

Myös meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on testattu kevään 2013 aikana uutta kansalaisraati-mallin sovellusta kehittämistyössä. JAMK raati on uusi osallistava työkalu ratkaisemaan kiperiä ongelmia, jotka ”virallinen” koneisto saattaa jättää huomiotta, mutta jotka vaikuttavat merkittävästi ammattikorkeakoulun tuloksellisuuteen. JAMK raati kootaan tapauskohtaisesti teemasta kiinnostuneista jamkilaisista. Tarkoituksena on koota mahdollisimman kattava edustus eri rooleissa toimivista ja aiheesta kiinnostuneista henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista. Raatiin hyväksytään henkilöitä, jotka eivät yleensä toimi luottamuselimissä tai päättämässä JAMK:n asioista. JAMK raati tekee ehdotuksensa suoraan hallitukselle.

Ensimmäisessä JAMK raadissa käsiteltävänä olleeseen vaikeaan haasteeseen löytyi käyttökelpoisia ratkaisuja, jotka JAMKin hallitus päätti viedä toteutukseen. Eli ”kansa” tuntui tietävän miten toimintaa pitäisi kehittää – joskin vaikuttavuus nähdään vasta ajan kuluessa. Seuraamme mielenkiinnolla, miten raadin esitys toteutuu