Johtaminen ja yhteistyö

Johtaminen ja yhteistyö

Johtamisen ja yhteistyön työpajassa  nostettiin esille tavoitteina, että Keski-Suomi vuonna 2040 on omista resursseistaan päättävä maakunta, johtajuudella luodaan yrittäjyyttä, aluetuotanto ylittää valtakunnan keskiarvon ja kansainvälisyys on läsnä kaikessa. Omista resursseistaan päättäminen edellyttää sitä, että maakunnan väestölle ja maakunnassa toimiville organisaatioille tarjotaan paremmat mahdollisuudet osallistua maakuntaa koskettavaan päätöksentekoon. Lisäksi maakunnalla on oltava käytettävissään, ja yhdessä suunnattavissa, alueen tulo- ja menoarvio, johon on koottu kaikki julkiset kehittämisvarat.  Yrittäjyyden luominen johtajuudella tarkoittaa esimerkiksi toimintaedellytysten rakentamista yritysten ja kuntien välisen saumattoman yhteistyön avulla. Tarvitaan nopeaa reagointia ja rohkeutta riskinottoon ja kokeiluihin. Aluetuotteen parantamiseksi rakennetaan elinkeinoelämän ehdoilla ritysten ja koulutuksen järjestäjien yhteinen innovaatioalusta. Tulevaisuuden eskisuomalaiset ovat aidosti eurooppalaisia, kansainvälistymisestä ei enää puhuta.

Johtaminen ja yhteistyö -työpaja kooste (pdf)

Kohtalonkysymykset ja nykytilan kuvaus

Johtamisen ja yhteistyön työpajassa Keski-Suomen tavoitetilaa 2040 ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin seuraavien kohtalonkysymysten ja nykytilan kuvausten (lista) näkökulmasta:

Toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa?

  • Keski-Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa.
  • Maakunnallisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään kuntien lisäksi valtiolla, yrityksissä, oppilaitoksissa ja lukuisissa järjestöissä.
  • Osallistumisväylinä on tarjolla mm. kunnanosahallinto, yhteistyöfoorumit ja sosiaalinen media.
  • Kansalainen kokee voimattomuutta vaikuttaa asioiden kulkuun.

Minkälainen johtajuus luo uutta yrittäjyyttä?

  • Yrittäjyys on pysyvästi mukana maakunnan visiossa.
  • Yrittäjyyden edistämisen vastuu on epäselvä. Koulutusorganisaatioiden rooli on merkittävä.
  • Yrittäjäksi aikovalle on tarjolla tukea, mutta tukijärjestelmä on sekava.
  • Kilpailukykyarviointi voidaan ottaa toimintatavaksi.

Miksi hyvä yhteistyö ei näy aluetaloudessa?

  • Hallinnonrajoiltaan monensuuntaisessa maakunnassa on yhteistyölle poikkeuksellisen hyvät mutta haastavat mahdollisuudet.
  • Koulutuksen järjestäjillä ei ole yhteisiä verkostoja aluetasolla.
  • Koulutusorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö on kehittynyt – yritysten kanssa vasta muotoutumassa.
  • Yhteistyö ei synnytä tuloksia.

Miten kansainvälistyminen saadaan johtamisen ydinasiaksi?

  • Maakunnan kansainvälistymisestä vastaavat globaalit yritykset ja korkeakoulut.
  • Maakunnan saavutettavuus ei edistä kansainvälisiä yhteyksiä.
  • Ulkomaisten opiskelijoiden hyödyntäminen voimavarana on lapsen kengissä.
  • Ystävyyskunta-ajattelu on tiensä päässä.

Entä  jos Keski-Suomen maakuntaa ei ole?

Bonus-kysymys, johon osallistujat saivat vastata vapaasti.