Arki ja asuminen

Arki ja asuminen

Arjen ja asumisen työpajassa nostettiin esiin Keski-Suomen 2040 tulevaisuuden tavoitteina monipuolinen ruoantuotanto, energiaomavaraisuus ja joustava työelämä. Lisäksi yhteisöllisyyttä, aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja palveluiden monimuotoista järjestämistä korostettiin niin peruspalveluiden kuin vapaa-ajan harrastustoiminnan toteuttamisessa.  Käytännön toimenpiteinä esitettiin lähi- ja luomuruoan tarjonnan ja kysynnän lisääminen esimerkiksi ruokatorien ja lähiruoan tukemisen veroedulla tai vastaavalla. Energiaomavaraisuuden toimenpiteinä esitettiin kustomoidut neuvonta- ja tukipalvelut pienenergiatuotantoon, hakkuujätteen hyödyntäminen ja metsäbiomassan kestävä korjuu. Työelämän joustavuudessa nostettiin esiin vahvasti palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen ja käytännön toimenpiteinä esitettiin mm. kansalais- ja yrittäjyystaitokurssien lisääminen opetussuunnitelmiin ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen. Yhteisöllisyyden ja palveluiden ja vapaa-ajan monimuotoisessa järjestämisessä korostettiin kansalaistoiminnan vahvistamista, järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja saavutettavuuden varmistamista niin kylätalojen ja monipalvelupisteiden kuin e-palveluiden avulla.

Arki ja asuminen -työpajan kooste (pdf)

Kohtalonkysymykset ja nykytilan kuvaukset

Arjen ja asumisen työpajassa keskusteltiin Keski-Suomen tavoitetilasta 2040 ja tarvittavista toimenpiteistä seuraavien kohtalonkysymysten ja nykytilan kuvausten (lista) näkökulmista:

Millä edellytyksillä  Keski-Suomi lämpiää ja sähköistyy lähellä tuotetulla uusiutuvalla energialla?

  • Maakunta on riippuvainen tuontienergiasta (kivihiili, öljy ja tuontisähkö).
  • Uusiutuvan energian osuus Keski-Suomen energiankulutuksesta on 37 %.
  • Kaukolämpö on uusiutuvien ja turpeen (ja kivihiilen) voimalla tuotettua.
  • Maakunnassa on paikallisia bioenergiayrittäjiä ja lämpölaitoksia.

Kun perinteinen palkkatyö vähenee, miten  keskisuomalaiset hankkivat toimeentulonsa?

  • Keski-Suomessa on korkea työttömyys.
  • Teollisuuden rakennemuutoksen myötä perinteisille aloille ei työllistytä.
  • Julkinen sektori ei tarjoa lisää työpaikkoja.
  • Yksityisen sektorin työpaikat ovat yrityksissä.

Millaista ja miten tuotettua ruokaa Keski-Suomessa syödään?

  • Lähiruoan kysyntä ja tarjonta on vähäistä.
  • Hygieniltaan korkeatasoinen ruoka kuljetetaan keskusvarastojen kautta automarketteihin.
  • Ruoan jalostaminen on muutaman suuren toimijan ja mikroyritysten varassa.

Miten joka puolella Suomea voidaan harrastaa monipuolisesti?

  • Seuratoiminta ylläpitää harrastustoimintaa koko Keski-Suomessa. Kunnat huolehtivat infrasta. Isot rahat liikkuvat Jyväskylän seudulla.
  • Television katsominen ja netin käyttö vievät suuren osan vapaa-ajasta.
  • Kulttuuritarjonnan ammattilaiset ovat Jyväskylässä, aktiivinen harrastapohjainen kulttuuritoiminta elävöittää muuta Keski-Suomea.
  • Kevyen liikenteen väylät, pururadat, ladut sekä luonto liikuttavat keskisuomalaisia. Luonnosta myös kerätään ja metsästetään.

Miten paikallisuus ja henkilökohtaisuus toteutuvat globaalisti tuotetuissa palveluissa?

  • Valtion palvelutarjoajien pisteverkko on harventunut ja Keski-Suomessa testataan etäpalveluita.
  • Kunnalliset palvelut (päivähoito, koulut, terveydenhoito) ovat suhteellisen lähellä kuntalaisia.
  • Yksityisen sektorin palvelut haetaan keskuksista.
  • Suuren osan peruspalveluista tuottaa julkinen sektori ja enenevissä määrin myös yksityinen sektori.

Entä jos maaseudulla ei ole muuta kuin loma-asutusta?

Bonus-kysymys, johon osallistujat saivat vastata vapaasti.