Aluerakenne ja saavutettavuus

Aluerakenne ja saavutettavuus

Työpajassa saatiin runsaasti liikennepalautetta, joka koski ennen kaikkea tieliikennettä. Valtatien 4 kehittäminen koettiin selvästi muita kohteita tärkeämmäksi.  Raideliikenteessä vastaavasti nopeiden pääkaupunkiyhteyksien tarve tuli painokkaasti esille. Vesiliikenteestä saatu palaute liittyi matkailuun ja lentoliikenteen osalta lähinnä kansainvälisten yhteyksien säilyttämiseen ja parantamiseen. Yksittäisistä kehittämiskohteista eniten kannatusta Nelostien jälkeen sai laajakaistaverkko.

Metsä ja metsän monipuoliset mahdollisuudet nousivat esille erityisesti Saarijärven-Kyyjärven-Kinnulan ja Pihtiputaan-Viitasaaren alueilla: ”Mitä muuta meillä on kuin metsää”. Tämä yhdessä biotalouden kanssa sai vahvan painotuksen.

Toinen merkittävä asia oli, että Päijänne kestävänä luonto- ja kulttuurimatkailualueena nousi vahvasti esille. Tähän voidaan liittää mukaan kansallispuistomme (mukaan lukien Etelä-Konnevesi), joiden kannatus oli myös vahvaa. Myös Kivijärvi ja Suomenselkä nähtiin tärkeiksi aluerakenteen osatekijöiksi. Läntisessä Keski-Suomessa nähdään puhtaiden vesien hyödyntäminen tärkeäksi: ”Veden kaupunki Keuruu”. Alue painottaa luonnon arvoja ja kestävää kehitystä.

Valtatie 4 ja lähiympäristö työpaikka- ja matkailualueina nähtiin varsinkin Joutsan-Luhangan alueella tärkeänä. Sama asia on tullut esille myös motiiviseminaareissa koko valtatien osalta.

Uusina nostoina tuli esille mm. kehityskäytävä Jyväskylä-Joutsa-Lahti. Yksittäisenä kohteena Jämsän Hallin lentokenttä nousee myös esille.

Tasapainoisen asutuksen turvaaminen ja sen tukeminen eri toimin sai ehdottoman enemmistön kannatuksen, mitä tuettiin vaatimuksella turvata kansalaisten valinnan vapaus asuinpaikkansa valinnassa. Vain hyvin harva toivoi asutusta kasvukeskuksiin keskittävää kehittämistä. Ohjaavista toimenpiteistä tärkeänä nähtiin työpaikkojen sijainti: työpaikoilla ratkaistaan Suomen ja maakunnan aluerakenne. Nopeat laajakaistayhteydet ovat keskeisessä asemassa. Maaseudulla asumista ja rakentamista nyt tiukasti sääteleviä määräyksiä on lievennettävä ja karsittava. Se myös helpottaisi kuntien työmäärää.

Maaseudullakin voidaan asua viihtyisästi ja alueidenkäytöllisesti tehokkaasti. Runsaan kannatuksen sai tiiviimpi, esimerkiksi rivitaloasuminen rannalla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ikääntyvälle väestölle ja erityisryhmille tulee toteuttaa tarpeisiin sopivia asuinalueita heidän säännöllisesti käyttämiensä palveluiden läheisyyteen palvelukyliin ja taajamiin.

Suurin osa työpaikkoja ja palveluita koskevaan kohtalonkysymykseen vastanneista näki, että työpaikkoja on koko maakunnan alueella. Vaikka osa teollisesta tuotannosta keskittyy Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävälle, sitä palvelevaa alihankintaa ja pienyrittäjyyttä on maaseudulla. Kokonaisuutena on huomioitava myös maaseudun elinvoimaisuus – keskukset tarvitsevat syvän maaseudun. Uusi infra (mm. laajakaistaverkko) mahdollistaa työpaikkojen ja yritysten sijoittumisen em. kehityskäytävän ulkopuolelle. Perusinfran kehittämisen lisäksi toimenpiteenä esiin nousi mm. maaseudun tyhjenevien tilojen hyödyntäminen tietotyöläisten tarpeisiin sekä yritysten investointi- ja tukipakettien räätälöiminen yrityksille sopiviksi. Palveluna Jyväskylän lentoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen koettiin tärkeäksi.

Matkailun ja virkistyskäytön kehittämiseksi tarvitaan muutamia suuria matkailun vetonaulakeskuksia sekä useampia pienempiä toimijoita, jotka ovat vahvasti verkottuneet keskenään ja joiden toiminta tukeutuu maakunnan monipuolisiin vesistö- ja luontokohteisiin.

Aluerakenne ja saavutettavuus_-työpajan kooste (pdf)

Kohtalonkysymykset ja nykytilan kuvaukset

Aluerakenteen ja saavutettavuuden työpajassa Keski-Suomen tavoitetilaa 2040 ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin seuraavien kohtalonkysymysten ja rakennemalliluonnosten (pdf)  näkökulmasta:

  • Asuvatko keskisuomalaiset kasvukeskuksissa vai eri puolilla maakuntaa?
  • Onko matkailubisnes muutaman suuren vai lukuisten pienten matkailukohteiden varassa?
  • Keskittyvätkö työpaikat ja palvelut Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski – kehityskäytävälle?
  • Miten tienkäyttömaksut vaikuttaisivat eri seutujen elinvoimaan ja keskisuomalaisten liikkumistapoihin? Bonus-kysymys, johon osallistujat saivat vastata vapaasti.