Ympäristö ja ilmastonmuutos

Keski-Suomen ympäristön ja ilmastonmuutoksen nykytila

Keski-Suomen ympäristön ja ilmastonmuutoksen nykytilan analyysiin oli mahdollista antaa kommentteja tällä sivustolla 16.8.2013 mennessä. Kommentteja tuli määräaikaan mennessä 24 kappaletta, kesken jääneitä vastauksia oli 536.

Ympäristön tila arvioitiin pääosin hyväksi tai kohtalaiseksi. Lähes 90 % vastaajista näkee ympäristön tilan Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Vastausten mukaan: ”Ympäristön ja ilmaston tila tulee huomioida kaikessa suunnittelussa, toteutuksessa ja toiminnassa. Ympäristö on voimavaramme ja tarve ilmastomuutoksen huomioimiseen voi parhaimmillaan lisätä elinkeinotoimintaa. Ympäristöteknologian sanotaan Suomen mittakaavassa olevan yksi potentiaalinen kasvuala. Ilmastonmuutoksen hillintä sekä energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat tulevaisuuden liiketoiminnan avainasioita.”

Vesistöjen tila puhututti kommentoijia eniten. Noin puolet vastaajista kiitteli, että: ”Ympäristön tila on parantunut roimasti: vrt. Äänekosken alapuolinen reitti ja Pohjois-Päijänne 30v sitten, metsätalouden vihertyminen ym. ym.”  ja ”Vesien tilan parantuminen on hieno asia, ja sen eteen on tehty merkittäviä ponnistuksia, jotka ovatkin saaneet tuloksia aikaan.” Toisaalta toinen puoli vastaajista antoi päinvastaista palautetta: ”Pintavesien laatu ei ainakaan Pohjoisessa Keski-Suomessa ole kohentunut. Itse asiassa esim. Pyhäjärven ja Kivijärven näkösyvyydet ovat omien havaintojen perusteella huonontuneet.” ja ”Suurin huoli on vesistöjen tila. Turvetuotanto pilaa Jyväskylästä ”riittävän” kaukana olevat vesistöt. Tästä todisteena mm. inventoidut turvetuotantoalueet, joita ei ole Jyväskylän lähipiirissä lainkaan. Raaka-aineiden ja energian jatkojalostus on tapahduttava mahdollisimman lähellä tuotantoa. Soiden ojituksilla ja siitä aiheutuvalla humuskuormituksella on pilattu vesistöjen latvavedet.”

Kaiken kaikkiaan vastausten mukaan pohjavesien suojeluun tulee kiinnittää edelleen huomiota. Toimenpiteiksi mainittiin tähän maa-ainesottoalueiden suojelusuunnitelmat pohjaveden osalta ennen luvan saantia ja tiukat kriteerit, jätevesien käsittelyvaatimukset koko maakunnassa pohjavesialueilla samanlaisiksi, turvetuotantoalueiden ja metsäojitusalueiden purkuvesien puhdistusmenetelmien kehittäminen. Lisäksi mainittiin, että: ”Pintavesien tila on suhteellisen hyvä, mutta pintavesien tilan määrittelyyn mahdollisuuksien mukaan huomioonotettavien kalojen tila ei ole kummoinen. Ihmiset haluavat puhua usein vesistä vain vesinä ilman sisällöllistä elämää. Tähän voisi tulla tulevaisuudessa muutos ja muutostyöhön voisi liittokin ottaa enemmän osaa. ”

Uusiutuvaan energiaan tulisi vastaajien mukaan paneutua aivan toisella intensiteetillä kuin tähän saakka. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kyse pysyvästä rakenteellisesta muutoksesta. Keski-Suomi voisi olla numero 1 Suomessa uusiutuvan metsäpohjaisen bioenergian/biomassan hyödyntämisessä. Tarvittaisiin biodiesel-laitos, jotta Keski-Suomen energiaomavaraisuutta voitaisiin kehittää.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin tulisi kommenttien mukaan vastata biopolttoaineiden käytön lisäämisen ohella myös tiiviin yhdyskuntarakenteen edistämisellä: ”Päästövähennykset ja energiatehokkaat ratkaisut ovat tärkeämpiä kuin uusiutuvan energian käyttö.” Tähän mainittuja keinoja olivat mm. ”Poliittiset päätökset näkyviin joilla iso vaikutus energiantuotantomuotoihin, maankäyttöön ja liikenteeseen.”, ”Asukkaiden kulutustottumuksiin vaikuttaminen” ja ”Julkisen sektorin malli toimia näkyvästi ympäristöystävällisesti”, ”On syytä kiinnittää huomiota maatalouden ympäristövaikutuksiin.”, ”Jätteiden polttamisesta tulisi luopua ja panostaa jätteiden tuottamisen vähentämiseen sekä jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen.” ja ”Rakennusten kokoon ja sijaintiin tulisi kiinnittää huomiota. Betonirakentamisesta tulisi siirtyä puurakentamisen suosimiseen jo ilmastosyistäkin. Vanhan korjaamista tulisi suosia, ja sen vuoksi uudetkin rakennukset ja käyttötavarat tulisi valmistaa käyttöä ja korjaamista kestäviksi eikä kertakäyttöisiksi, kuten nykyisin.”

Eräs vastaaja huomautti, että ”Kasvihuonekaasukaasujen päästövähennystavoitteisiin pääseminen edellyttää puolestaan kestävän kehityksen ja päästötavoitteiden huomioimista maakuntastrategian kaikilla osa-alueilla elinkeinoelämästä liikenteeseen. Kestävän kehityksen olisi syytä näkyä nykytilan analyysissa ja skenaarioissa kautta linjan.” Ehdotettiin myös, että Keski-Suomen seuraava visio voisi olla: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Keski-Suomi”.