Mitä puuttuu?

Mitä nykytilan analyysista puuttuu?

Keski-Suomen nykytilan analyysiin oli mahdollista antaa kommentteja puuttuvista teemoista tällä sivustolla 16.8.2013 mennessä. Kommentteja tuli määräaikaan mennessä 31 kappaletta, kesken jääneitä vastauksia oli 139.

Puuttuvista asioista nousi esiin odotetusti kaksi asiaa: koulutus ja kulttuuri. Päällekkäistä suunnittelutyötä välttääksemme nykytilan analyysit perustuivat tuoreisiin laajalla rintamalla laadittuihin maakunnallisiin asiakirjoihin ja dokumentteihin, joita näiden kahden sektorin osalta ei ollut tarpeeksi uutena tarjolla. Näin ollen palautteissa saatiin toivotusti kommentteja näiden alojen kehittämistarpeisiin, jotka varmasti huomioidaan strategian valmistelun seuraavissa vaiheissa.

Koulutuksen osalta korostettiin, että ”maakunnasta löytyy paljon kasvatus-, koulutus ja opetusalan kansallista ja kansainvälistä huippuosaamista (mm. oppimisvaikeudet, arviointi, PISA), mikä olisi tärkeää nostaa vahvasti esille Keski-Suomen kehittämisen ja profiloitumisen mahdollisuutena.” ”Näin ollen Keski-Suomella olisi mahdollisuus tulla kasvatustieteen Harwardiksi, jos puhallamme samaan suuntaan ja näemme sen kaiken osaamisen mitä meillä on.” Tähän olisi mahdollisuus liittää peliosaamista sekä hyvinvointiosaamista.

Koulutuksen osalta nostettiin esiin mm. seuraavia näkökulmia: – Koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuksen saatavuus koko maakunnan alueella – Riittävä kouluverkko, riittävästi opiskelupaikkoja – Yhtenäinen koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin ja elinikäiseen oppimiseen – Koulutuksen pitkäkestoisten vaikutusten huomioiminen strategisissa linjauksissa ja päätöksenteossa – Keskimääräisen koulutustason nostaminen – vaikutukset mm. työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn – sekä koulutuksen vastaavuus työvoimatarpeeseen.

Koulutuksen tulisi parhaimmillaan myös luoda työpaikkoja (vrt. esim. yrittäjyyskoulutus), eikä vain kouluttaa ihmisiä olemassa oleviin työpaikkoihin. Keski-Suomi maakuntana (nykytilanne ja tulevaisuusvisiot) tulisi tehdä tunnetuiksi Keski-Suomessa aina lastentarhoista lähtien. Oppilaitostenkin tulisi verkostoitua nykyistä kiinteämmin työelämän kanssa.

Kulttuurin osalta esiin nostettiin kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin, paikkakuntien, terveyteen, kylien elinvoimaisuuteen, elinkeinoelämään sekä kirjastopalvelut. Keskisuomalaisen kulttuuriympäristön arvoista, erityispiirteistä sekä säilymisen ja kehittymisen keinoista toivottiin keskustelua strategiassa. ”Kulttuuriympäristöjen arvostus kasvaa ja valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian kautta painoarvo myös viranomaisten ja toimijoiden toimenpiteissä nousee. Sekä luonto että hoidetut kulttuuriympäristöt houkuttelevat uusia toimijoita alueelle. Ne luovat pohjan ja vetovoimatekijän myös kasvavalle matkailulle.”

Kritiikkiä tuli jämähtämisestä sekä Jyväskylä-keskeisyydestä. Koko maakuntaa tulisi kehittää kokonaisuutena eikä jakaa aluetta pohjois-etelä-akselilla tai nelostien mukaan. Helsingin metropolialueen voimakkaasti kasvusta ja parantuneista liikenneyhteyksistä tulisi ottaa kaikki mahdollisuudet käyttöön. Myös seuraavien asioiden vahvempaa käsittelyä toivottiin: humanistis-kulttuurinen näkökulma, terveydenhoito, luonnon monimuotoisuus, rakentaminen ja yhteiskuntarakenne, juna- ja bussiyhteydet, kriisivalmius ja eliöstö.

Yhteisöllisyyttä, kokonaisuuden näkemystä ja parempaa kehittämisilmapiiriä peräänkuulutettiin esimerkiksi seuraavasti: ”Yleinen ilmapiiri, talkoohenkisyys, tahtotila ratkaista yhteistyöllä ajankohtaiset, vaikeat haasteet. Samalla pitää unohtaa omien etujen turvaaminen ja tavoittelu. Tosiasiassa samaa yhteistuumaisuutta tarvitaan koko Oy Suomi Ab:n nostamiseksi tästä vaikeasta taloudellisesta tilasta!” sekä ”Jotenkin pitäisi yhteisöllisyys löytää. Kuppikunnissa eläminen on tyypillistä ja siitä pitäisi päästä eroon. Vaihtuvuutta tarvitaan poliittisiin paikkoihin ja rohkeasti uusia ihmisiä eri paikoille. […] Keski-Suomessa on jotenkin teennäinen ilmapiiri. Tehdään sitä sun tätä, mutta ei olla ns. sydämellä mukana.”