Maaseutu

Keski-Suomen maaseudun nykytila

Keski-Suomen maaseudun nykytilan analyysiin oli mahdollista antaa kommentteja tällä sivustolla 16.8.2013 mennessä. Kommentteja tuli määräaikaan mennessä 30 kappaletta, kesken jääneitä vastauksia oli 172.

Maaseudun tila nähtiin erittäin merkittäväksi Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta (4,4/5). Puolet arvioi maaseudun tilan välttäväksi, kolmasosa piti tilaa kohtuullisen hyvänä.  Maaseudun kehittäminen keräsi eniten kommentteja.

Keski-Suomesta suuri osa tulee olemaan maaseutua ja maaseutu on siten tärkeä voimavara alueen tulevaisuudelle. Uusia innovatiivisia maaseutua hyödyntäviä elinkeinoja tarvittaisiin. Peräänkuulutettiin, että maaseudun roolia tulee arvioida ja hahmotella ennakkoluulottomammin ja rohkeammin. Näitä myös lueteltiin: lähiruokaan liittyvä kehittäminen, tilojen kehittäminen enemmän ekosysteemipohjaisesti toimiviksi, alkutuotanto ja matkailu yhteen, luomutuotanto ja luonnontuotteet (kala, marjat sienet, yrtit), erikoistuminen villiyrttien tai erityiskasvien viljelyyn ja jalostukseen, Green care-palvelut (terapiaeläimet, luonto parantavana ympäristönä jne.), kalastus- ja kalastusmatkailupalvelut, kalastuksen ja kalanjalostustoiminnan tehokas kehittäminen, älykäs vihreä verkostomaaseutu, moderni kiireetön maaseutu, biotalouden ja bioenergian uudet innovaatiot.

Palautteen mukaan maaseudun yrittäjien asenneilmasto monin paikoin liian konservatiivinen, vaikka idearikkaittakin toki esiintyy. Maaseudun yrittäjyyteen tulisi suhtautua nykyistä myönteisemmin ja kuntien tulisi omalla toiminnallaan helpottaa maaseudun asukkaiden asemaa.

Maaseudun kehittämistä pidettiin hyvin byrokraattisena ja hankevetoisena, johon tulisi saada muutosta. Ohjelmakausien väliin ei saisi jäädä pitkiä ”käynnistysjaksoja”. ”Maaseutuhanketoiminta on niin vaikeasti hallinnoitavaa, ettei siihen kannata pienten yhteisöjen ryhtyä, ja yhteistä hallinnointikonttoria ei saada aikaiseksi.” ”Hankkeiden hallinnointi vie käytännössä koko hankeavustusrahan, ja varsinaiseen työhön jää vain toimijoiden oma rahoitus; lisäksi hallinnointi vie suuren määrän työvoimaa ja aikaa.” Toisaalta mainittiin, että LEADER-ryhmät ovat luoneet paljon hyviä hankkeita ja toimintaa maaseudulle. Edelleen tarvitaan kuitenkin lisää ohjausta ja koulutusta, jotta EU-tukia osattaisiin ja pystyttäisiin hyödyntämään niin hyvin kuin mahdollista. Hankkeilla on pystyttävä jatkossa tekemään toimenpiteitä, joilla maaseudun ja taajamien/kaupunkien asukkaat saadaan aidosti ja konkreettisesti kohtaamaan; nyt hankerahoitukset rajaavat toimintaa siten, että esim. tiedottamista ei useinkaan saa lainkaan kohdentaa kaupunkialueille. Kuinka sitten kaupungeissa tiedetään mitä maalla tapahtuu, mitä siellä kehitetään, mitä on tarjolla?

Maaseudun palveluverkkoa olisi vastaajien mukaan vahvistettava. Kyläkoulut, oman alueen terveydenhuolto edes pienimuotoisesti järjestettynä pitävät maaseudun ja kylät elävinä. Kannustusta ja kannusteita yhteisölliseen (vapaaehtoistyö, talkootyö, seuratoiminta ym.) toimintaan tarvitaan – samoin toimintaa jarruttavia turhia esteitä tulee pyrkiä poistamaan kuten turhat tilavuokrat, verot ja muut byrokratian esteet.

Liikenneyhteydet nostettiin esiin maaseudun houkuttavuutta vähentävänä tekijänä. Kuntokartoitus ja liikennemäärien tiedot osin vanheutuneita. Tiestö ja tietoliikenneyhteydet tulee saada kuntoon, jotta yritystoiminta ja etätyö ovat ylipäänsä mahdollisia myös maaseudulla. Maaseudun asutus on kytköksissä maatalouden pärjäämiseen. On tärkeää, että maaseudun perinteisen kehittämistyön lisäksi panostetaan kuluttajiin, jotka omilla ostopäätöksillään ylläpitävät maataloutta Suomessa. Myös kaupunkien ja kuntien tulisi suosia oman alueen tuottajia, eikä hankkia halpaa ruokaa ja energiaa ulkomaiden tuetuilta markkinoilta. Suomelle on elintärkeää turvata oma ruokatuotanto kaikissa olosuhteissa. Tämän tietoisuuden lisäämiseen ja suomalaisen ruuan laatuun ja siitä markkinoimiseen tulee panostaa.

Monet esiin nostetuista tarpeista ovat kansallisella tai ylikansallisella tasolla päätettäviä, kuten valtionavustukset kyläkouluihin, kansallisesti tärkeiden palveluiden määrittely, maataloustuet, hygieniasäännökset, EU-byrokratia ja –tarkastukset, maailman siirtyminen kokonaan uusiutuvan energia käyttöön

Kehittämispotentiaalia nähdään maaseudulla paljon, mutta näihin valtaviin mahdollisuuksiin ei löydy tarttujia ja hyödyntäjiä. ”Romantiikka ei elätä!”