Aluerakenne

Keski-Suomen aluerakenteen nykytila

Keski-Suomen aluerakenteen nykytilan analyysiin oli mahdollista antaa kommentteja tällä sivustolla 16.8.2013 mennessä. Kommentteja tuli määräaikaan mennessä 33 kappaletta, kesken jääneitä vastauksia oli 375.

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. Maaseudun kehittäminen näyttäisi jäävän aluerakennemallien ulkopuolelle. Tasapainoisena aluerakenteena pidetään hajakeskittynyttä mallia, jossa myös kylien merkitys tunnustetaan. Toisaalta halutaan, että Jyväskylän kaupunkiseudun asema olisi näkyvämmin esillä valtakunnan aluerakenteessa.

Asumisen osalta toivotaan näkemystä ihmisten tulevaisuuden asuinpaikoista. Tähän voidaan liittää mukaan myös hiljaisuuden ja luonnon rooli osana kokonaisuutta. Myös näkemykset energia- ja vesihuollon järjestämisestä nähdään tärkeiksi.

Osana aluerakennetta esiin nousevat pääliikenneväylät, mm. nelostie E75, valtatie 13 ja kantatie 77. Todetaan myös, että aluerakenne ei huomioi riittävästi poikittaisen tieverkon ja valtaväylien merkitystä. Pyöräily halutaan nostaa keskiöön koko Keski-Suomessa.

Palvelujen todetaan jakautuvan suurimmaksi osaksi kohtalaisen tasaisesti ympäri maakuntaa.

Aluerakennetarkastelu ei saisi koskea pelkästään Keski-Suomea vaan pitäisi katsoa myös maakuntarajan ulkopuolelle. Aluerakenteessa tulisi ottaa huomioon maakunnan raja-alueet ja niissä toimivien seutukuntien kuntien yhteistyömahdollisuudet ja -keinot yli maakuntarajojen. Eri seutukuntien omien intressien nähdään liikaa painottuvan aluerakenteen kehittämisessä. Tärkeimpänä keinona pidetään kaavoitusta alueen elinvoimaisuuden tukemisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Lisätietoa aluerakennemalli 2040:sta ja motiiviseminaarien yhteenveto:
http://keskisuomi.info/strategia/aluerakenne-2040/