Skenaario 4. Digitalous

Skenaario 4: Erilaistuvan väestön globaali digitalous

Keski-Suomen tulevaisuuden skenaarioihin oli mahdollista antaa kommentteja tällä sivustolla 16.8.2013 mennessä. Kommentteja tuli määräaikaan mennessä 12 kappaletta, kesken jääneitä vastauksia oli 84.

Tätä skenaariota pidettiin kaikkein todennäköisimpänä. 82 % vastaajista piti todennäköisenä, että näin tapahtuu. Sen sijaan vain kolmasosa piti skenaariota toivottavana. Turvallisuusuhkia nähtiin enemmän kuin osataan arvata. Tietoperusteisessa maailmassa nähtiin paljon riskejä: ”Tietoturva ja yksilön oikeus kysymykset nousevat esille isoina kysymyksinä, tieto alkaa elää omaa elämää. Netistä ei saakaan vanhaa tietoa poistettua, vanhentunut ja uusi tieto leviävät yhtä aikaa verkostomaisesti. Kukaan ei hallitse tietoa verkossa enää. Käyttö lamaantuu yhä useammin. Valtava tietotulva ei vastaa ihmisen geneettistä perimää. Meillä ei ole tarvittavia aivoja jotka kykenevät työskentelmään tässä tietomyrskyssä valitettavasti. Siksi muistisairaudet ja ongelmat pahenevat ja työkyvyttömyys lisääntyy koska olennaista ei eroteta enää tulvasta.”

Hyvänä asiana pidettiin teknologian kehittymistä, vaikka innovaatioiden kaupallistaminen nähtiin pullonkaulana. Huolta aiheutti voimakas eriarvoistuminen ja huolettomuus ympäristön suhteen, ”joka saa aikaan toistuvia ympäristökatastrofeja ja niistä seuraavia yhteiskunnallisia kriisejä, jotka murtavat yhteiskunnan rakenteita kaiken aikaa.” Toivottiin, että myös ikäihmiset huomioidaan kouluttamalla ja kannustamalla heitä digilaitteiden ja –palveluiden käyttöön.

Uusiutuvan energian esiinnousua epäiltiin: ”onhan öljyn korvaamisesta puhuttu jo ainakin 50 vuotta”. Sen sijaan uskottiin, että perustuotanto siirtyy enemmän ja enemmän automatiikkaan ja työpaikat syntyvät yhä enemmän palvelujen puolelle. Samoin painotettiin, että Keski-Suomen tulee säilyä korkeasti koulutuettujen alueena ja koulutusta tulee uudistaa rohkeasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Robottien käyttöä vanhustyössä ja köyhien toimimista lastenhoitajina pidettiin oikeutetusti arveluttavana. Työllisyyden paraneminen vastikkeellisten tukien ansiosta edellyttää työn käsitteen muutosta sekä työttömyysturvan uudelleen järjestelyä. Tässä skenaariossa ihmiset joutuisivat etsimään toimeentulonsa tukien sijaan työllistämällä itsensä, kuten tapahtuu nyt suurimassa osassa maailman maista.

Vahva viesti oli, että skenaarion tuomia negatiivisia vaikutuksia (polarisoituminen, autioituminen) pitää kaikin keinoin ehkäistä. Julkiselta sektorilta vaadittavaan ketteryyteen ei uskottu: ”Jos on kyse julkisista organisaatioista, ne eivät perinteisesti kykene kovin nopeisiin liikkeisiin. Tuskin ne siihen pystyvät jatkossakaan, ellei rakenteita, prosesseja ja julkisten varojen käyttövaltuuksia ole rajusti uudistettu.”