Millä ehdoilla teemme tulevaisuuden ratkaisuja?

Kirjoittaja: Lea Goyal  Keski-Suomen ELY-keskus

Kukkakuoriaisen eturaajat on onnistuttu sähköjohdottamaan, jolloin hyönteisestä on tullut kauko-ohjattava, luemme tieteen ja tekniikan edistymisuutisia.  Toinen uutinen kertoo, kuinka luovuutta on voitu lisätä antamalla sähköärsykkeitä, valittuihin osiin aivoja. Luemme vielä hyönteisestä  että ”radiotoiminen paristo syöttää kuoriaisen jalkoihin sähköimpulsseja, jolloin kuoriainen kävelee halusipa se tai ei.”  Iloon tekniikan riemuvoitosta ja mielikuvituksellisista soveltamismahdollisuuksista sekoittuu kylmiä väreitä: saako näin tehdä, kuka päättää, onko tämä oikein?

Hymähtelemme isovanhempiemme kyläyhteisölle, jossa tuli käyttäytyä tietyllä tavalla, jotta olisi hyväksytty. Mikä on oikein ja mikä väärin, oli pääosin yhteisesti jaettua käsitystä. Nyt elämme aikaa, jolloin käsitys ihmisestä, luonnosta, yhteiskunnasta on jakautunut erilaisiin näkemyksiin. Oman näkemyksen muodostamiseen tarvitaan tietoa. Kuitenkin vaatii tarkkaavaisuutta ja jopa ponnisteluja tietää, missä määrin eteemme tuleva informaatio on edes osa totuus, suorastaan tiettyyn suuntaan painotettu tieto tai suorastaan tarkoituksellisesti harhaanjohtava. Ei ole yhteistä kanavaa, jossa erilaiset näkemykset voisivat kohdata toisensa ja siten tulla testatuksi, kun jokainen näkemyssuunta keskustelee paljolti omassa piirissään ja äärinäkemykset ovat  ”somen” myötä saaneet suurimman näkyvyyden. Voisiko ihminen olla enemmän yksin tiedon, arvojensa ja eettisten ratkaisujen kanssa.

On vaarana, että perustelemme liian ilmeisillä tai lyhytaikaisilla seikoilla pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.  Arto O. Salonen on esittänyt kartaksi arvohierarkian, joka varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä: Tässä korkeimmalle nousee elämän edellytysten turvaaminen. Seuraavaksi tärkeintä ovat ihmisoikeudet ja arvokas elämä ja vasta välillisesti arvokasta on vakaa talous.  Kenen tahansa työpöydälle voi tulla tehtävä, jonka edessä joudut päättämään, onko tämä oikein? Ei ole taattua, että ympärilläsi löytyy tukea ratkaisun tekemisessä. Joskus epänormaalista voi tulla tila, jonka enemmistö näkeekin ”normaalina”, vaikka se on kaukana siitä. Uskallammeko olla ”erilaisia” ja sanoa ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita? Ei suinkaan tottelemattomuus vaan tottelevaisuus on ollut syynä ihmiskunnan historian kauheimpiin asioihin kuten sota, joukkotuho tai orjuus. Nyt on aika keskustella siitä, mitä me oikeasti haluamme saavuttaa. Rohkeat voivat näyttää esimerkkiä, kuten pariisilainen leipuri, joka möi liikkeensä eurolla henkensä pelastaneelle kodittomalle ja opetti hänet leipuriliikkeen pitäjäksi.

Erilaisia eettisyyden näkökulmia löytyy alla olevista linkeistä:

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/delete-ei-riittanyt-poistetut-sahkopostit-riittivat-todisteeksi-20-vuoden-tuomioon-6561654

http://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/2016/02/06/ihmisyys-2-0-digitaalinen-etiikka/

 

Jätä kommentti