Matkaillen tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Matkailukoordinaattori Leena Pajala, Keski-Suomen liitto

Matkailusta on tullut yksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista talouden aloista. Puhutaankin jo matkailuteollisuudesta.  Matkailukohteet ympäri maailmaa ovat kehittäneet ja investoineet matkailuun, ja matkailijavirroista kilpaillaan yhä enemmän. Matkailu on ollut useilla alueilla keskeinen tekijä alueen sosiaalis-taloudellisen kehityksen ajurina. Matkailun myötä on syntynyt uusia yrityksiä, työpaikkoja, vientituloja ja myös alueen infrastruktuuri on kehittynyt. Viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana matkailu on laajentunut ja monipuolistunut, ja se tullee kehittymään edelleen uuden tekniikan ja uusien innovaatioiden myötä. Matkailu on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta sen myötä on syntynyt myös ongelmia.

Kansainvälinen matkailu muodostaa 7 % maailman tavaroiden ja palvelujen viennin arvosta. Kansainväliset matkailutulot vuonna 2016 olivat 1,1 mrd euroa. Maailman vientikaupasta matkailu sijoittuu kolmanneksi kemikaalien ja polttoaineiden jälkeen, ennen autoteollisuuden tuotteita ja elintarvikkeita.

Euroopan markkinaosuus koko maailman matkailijavirroista on lähes 50 %. Vuonna 2016 Eurooppa vastaanotti 616 milj. kansainvälistä matkailijaa. Kasvu oli suurinta Pohjois-Euroopassa (+ 5 milj., 6 %). Islannissa lisäystä oli jopa 39 %, Suomessakin 6 %. UNWTOn ennusteen mukaan koko maailmassa kansainvälisen matkailun arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 3,3 % vuoteen 2030 mennessä.

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon mukaan noin 2,5 % BKT:stä. Verrattuna muihin toimialoihin matkailun osuus on suurempi kuin mm. kaivostoiminnan ja louhinnan, elintarvike- ja juomateollisuuden sekä metsäteollisuuden. Keski-Suomen BKT:sta matkailun osuus on 2,4 %. Vuonna 2015 Keski-Suomessa vieraili 4,3 milj. matkailijaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä oli noin 140 000. Matkailijat käyttivät Keski-Suomessa yhteensä noin 357 milj. euroa.

Matkailun liikakasvu

Matkailun hurja kasvu – liikakasvu (over tourism) –  näkyy jo Euroopassa suosittujen kohteiden yhä pahempina tungoksina, jonoina, laadun heikkenemisenä sekä ympäristön kulumisena ja likaantumisena. Haitat kohdistuvat usein paikallisille asukkaille. Esimerkiksi asuntojen ottaminen matkailukäyttöön (Airbnb) Barcelonan vanhan kaupungin alueella on tyhjentämässä alueen paikallisista asukkaista. Samalla hävitetään alkuperäistä tunnelmaa ja paikalliskulttuuria, jotka ovat juuri niitä asioita, joita matkailijat lomallaan hakevat.

Matkailun liikakasvua tietyissa kohteissa maailmalla on yritetty suitsia ottamalla käyttöön matkailijavero tai mobiilipalvelu (app), josta voi seurata kohteen asiakasmäärää ja ruuhkia. Matkailijavirtojen hallinnalla asiakkaat pitäisi saada tulemaan kohteisiin tasaisemmin ympäri vuoden tai tarjota matkailijalle kohteeksi ns. kakkoskaupunkia. Sosiaalisesta mediasta on tullut yhä tärkeämpi kanava tuoda esille näitä vähemmän tunnettuja matkailukohteita.

No, Keski-Suomessa näitä overtourism-ongelmia ei ole vielä kohdattu. Lapin matkailukeskuksia joku jo saattaakin karttaa, jos on tullut hakemaan hiljaisuutta ja rauhaa. Keski-Suomella on kuitenkin tarjota luonnonrauhaa ja hiljaisuutta ilman tungosta.

Matkailun trendejä ja uusia asiakassegmenttejä

Matkailijoiden kulutustottumuksiin ennustetaan isoja muutoksia tulevina vuosina. Teknologian kehittyminen tuo mm. palveluissa käyttöön robotit ja muut digitaaliset apurit. Suuria muutoksia on tulossa myös luksusmatkailuun. Varakkaat matkailijat etsivät ylellisyystuotteiden sijaan ainutlaatuisia ja persoonallisia elämyksiä, jotka ovat personoituja, muille digitaalisesti jaettavia, autenttisia, ainutkertaisia ja eksklusiivisia.

Suomi ei pärjää luksusmatkailussa sen alkuperäisessä merkityksessä, mutta Suomen luksuksen lähteenä ovat luontokokemukset ja niihin yhdistetty ainutlaatuinen, spesiaali tarjonta. Yksi suomalaisia luksuselämyksiä tarjoavista yrityksistä on Rovaniemellä pääpaikkaansa pitävä Luxury Action, joka on erikoistunut arktisen alueen eksotiikan hyödyntämiseen matkailupalveluissaan.

VisitFinlandin toteuttamassa asiakastutkimuksessa Suomelle löytyi uusia matkailijasegmenttejä, joissa erityisen vahvasti nousivat luontomatkailuun suuntautuneet asiakkaat. Tärkeimmät segmentit ovat Nature Wonder Hunters, Nature Explorers and Activity Enthusiasts.

Tutkimukset ja trendit osoittavat matkailuyrityksen vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpi tekijä. Yritysten tulisi entistä enemmän ottaa toiminnassaan huomioon kestävät arvot, esim. vesi- ja energiatehokkuudessa, jätehuollossa, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käytössä, paikallisten työllistämisenä, kulttuuriperinnön vaalimisena ja paikallisen väestön huomioimisena. Osa matkailijoista etsii matkakohdetta, jonne kulkeminen aiheuttaa mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Tämä suosisi lähimatkailua ja julkisten kulkuneuvojen käyttämistä. Kuitenkin lentomatkustaminen on edelleen suosituin liikennemuoto lomamatkoissa.

Digitaalinen detox -lomilla unohdetaan sähköiset yhdyslaitteet, kuten älypuhelimet ja tietokoneet. Se vähentää stressiä ja antaa mahdollisuuden keskittyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon luonnon kanssa muutoin niin fyysisessä maailmassa. Suomesta löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja näille asiakkaille, esimerkiksi lomamökkejä luonnon keskellä ilman tietoliikenneyhteyttä. Mutta nykytrendin mukaan ulkomaisille asiakkaille pitäisi olla tarjolla ’mökki 2.0’ eli hyvätasoinen mökki, jonne olisi saatavilla erilaisia palveluita kuten ruokapalvelut.

Lähteitä:
UNWTO Tourism Towards 2030. Long-term forecasts, World Tourism Organization

ITB World Travel Trends 2017/2018

VisitFinland: Segmentation study

Jätä kommentti