Keski-Suomesta kulttuuriosaamisen maakunta?

Raija Partanen ja Mervi Leinonen, Keski-Suomen liitto

Kulttuuriosaaminen on elämisen taitoa, joka auttaa viihtymään ja menestymään modernissa ja monikulttuurisessa kaupunkikulttuurissa. Teollinen yhteiskunta on kehittynyt kohti luovaa ja globaalisti verkostoitunutta taloutta, jossa yksilöiden kulttuuriosaaminen vahvistaa koko elinkeinoelämän luovuutta ja innovatiivisuutta.

Kulttuuriosaaminen vahvistaa yksilön elämän hallintaa ja ehkäisee näin syrjäytymistä. Aktiivinen, osaava, oppiva ja tiedostava kansalainen on tärkein tekijä niin työelämässä kuin arjessakin. Sen vuoksi kulttuuriosaamista ehdotetaan osaksi sosiaalityötä.

Kulttuuriosaaja on aktiivinen ja luova, ja hän tarttuu tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Yhteiskunnan tulisikin tarjota monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi kouluttautumiseen, jotta jokaiselle olisi tarjolla paras keino lahjojensa ja voimavarojensa hyödyntämiseen.

Kulttuuriosaaja kohtaa monikulttuuriset tilanteet ennakkoluulottomasti. Hänellä on hyvä yleissivistys ja vahva identiteetti. Hän tuntee yhteiskunnan arvot, kulttuuriperinnön ja historian ja osaa kytkeä ne laajempiin kehitysprosesseihin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Kulttuuriosaaja on taitava verkottuja, joka hyödyntää institutionaalisia ja henkilökohtaisia suhteitaan päämäärien saavuttamiseen. Kyky verkostoitua on sosiaalista pääomaa, joka lisää muun muassa kansalaisaktiivisuutta. Sosiaalisen pääoman elinvoimaisuutta tulisi tukea huolehtimalla koulutuksesta, voimaannuttamalla kansalaisiaan ja mahdollistamalla vertaistoiminnan ja -tuotannon.

Tulevaisuuden kulttuuriosaajat. Näkökulmia moderniin elämään ja työhön. Toimittajat Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2011 http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/tiedotearkisto.htx?templateId=18.htx&id=4052
Tiivistelmä julkaisusta: Mervi Leinonen
 

Jos näin on – ja miksei olisi – Keski-Suomella(kin) näyttäisi olevan aikamoisia haasteita vastattavana.

Maakunta nojaa vahvasti tuotannollisiin teollisuuden aloihin, joiden yhteydessä ei ihan ensimmäiseksi tule ajatelleeksi ylläkuvatun kaltaisia tarpeita tai osaamista. Tuotannon edellytysten parantamiseen on panostettu pitkäjänteisesti ja pyritty tällä tavoin huolehtimaan kilpailukyvystä, ja tässä työssä kulttuuriosaamisella ei näyttäisi juurikaan olevan luontevaa jalansijaa. Mutta kun siirrytään arvoketjussa eteenpäin, tilanne voisikin olla toinen. Olisivatko uudet kulttuuriosaajat – sosiaaliset, ennakkoluulottomat, innovatiiviset, taitavat verkottujat – niitä, joita tarvitaan myyntityöhön ja markkinointiin, asiakassuhteiden hoitoon, uusille markkina-alueille laajentumiseen? Olisivatko juuri he niitä, joiden osaamisen tuo kiristyvässä globaalissa kilpailussa tarvittavaa lisäarvoa, tuotannollisen huippuosaamisen rinnalle?

Korkea työttömyys, myös ja erityisesti nuorisotyöttömyys, on Keski-Suomelle iso haaste. Miten, missä ja kenen toimesta pidetään huolta siitä, että kulttuuriosaaminen siirtyy myös niiden osaamiseksi, joilla on suurin uhka syrjäytyä yhteiskunnasta? Ettei pahimmassa tapauksessa kävisi niin, että kulttuuriosaajat ovat yhteiskunnan uutta yläluokkaa, jolle kaikki ovet avoinna, ja ne, joilta tämä osaaminen puuttuu, ovat ikuisia syrjäytyjiä?

Raija Partanen

Jätä kommentti