Sulje

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vaikutusten ennakointi ja niistä tiedotus • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi yhdyskuntasuunnittelua • Varautuminen ääri-ilmiöihin

Visio

Vuonna 2030 Keski-Suomessa on laajasti ymmärretty, minkälaisia
vaikutuksia ilmastonmuutoksella on alueen luontoon, ihmisiin ja
olosuhteisiin. Keski-Suomessa otetaan kaikessa alueiden käytön
suunnittelussa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Kiertotalous ja resurssiviisaus ovat osa alueen teollisuutta, maataloutta,
rakentamista, jätehuoltoa ja asumista.

Vaikutusten selvitys ja ennakointi

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan sääilmiöihin. Ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan Suomessa niin, että erityisesti talvet lämpenevät ja sadanta lisääntyy. Toisaalta ennustetaan, että erilaiset sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, että selvitetään ja ennakoidaan, miten sään muutokset vaikuttavat Keski-Suomessa eri yhteiskunnan sektoreihin.

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä. 

Sateiden ja tulvien lisääntymiseen varautuminen

ELY-keskusten tekemä alueellinen tulvariskien arviointi.

Yhteiskunnan sopeutumisvalmiuden lisääminen

Keski-Suomen skenaariotyö tulevaisuuden ennakoinnissa.

”Turvallisuus ja varautuminen osana Keski-Suomen maakuntauudistusta”-julkaisu. http://www.ks2020.fi/wp-content/uploads/2017/06/Turvallisuus-ja-varautuminen.pdf 

Maakuntakaavan ilmastovaikutusten selvitystä

Keski-Suomen maakuntakaavan ilmastovaikutuksia on selvitetty julkaisussa (https://www.keskisuomi.fi/filebank/25682-B205.pdf).

Tuulituhojen ennakointi

Luonnonvarakeskus on julkaissut tuulituhojen riskikartan. Palvelun avulla metsänomistajat voivat huomioida riskin metsänhoidossa. Tuulituhojen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa kahdesta syystä: tuulisuus ja myrskyt muuttuvat ja maaperän routaantuminen vähenee. Palvelu löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi .

Vieraslajit

Ilmaston lämmetessä Suomessa viihtyvät yhä useammat vieraslajit ja kasvituholaiset. Vieraslajien leviämisen estäminen korostuu. Lisäksi kannattaa suosia kotimaisia taimia.

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

Kaavoitus ja suunnittelu

”Kaavoituksessa tulee edellyttää, että uudisrakennuksissa on varauduttu ilmaston muuttumiseen.”

 

Tiedotus ja tiedostus

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Sekä ilmastonmuutoksen hillintä, että siihen sopeutuminen edellyttävät tietoa keinoista. Tiedotus on yksi niin kutsuttu pehmeä ohjauskeino, joka ohjaa ihmisiä päätösten teossa. Ilmastonmuutoksen on ilmiönä vaikeasti hahmotettava ja monimutkainen, mikä lisää asiallisen ja oikean tiedon tarvetta.

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä. 

Monipuolinen tiedotus ja valistus eri kohderyhmille

Green Office on WWF:n käytännönläheinen toimistojen ympäristöjärjestelmä. Mukana on toimistoja niin julkishallinnosta, yrityksistä kuin järjestöistäkin. Keski-Suomesta merkkiä saavat käyttää esimerkiksi Jyväskylän yliopisto ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS.

Ilmastonmuutos osana peruskoulun opetussuunnitelmaa Suomessa.

”Kierrätyksen ja kestävän kehityksen tärkeydestä puhumme eri oppiaineiden tunneilla. Esim. kuvataiteen tunnilla hyödynnämme usein kierrätysmateriaaleja, ja keskustelemme turhista ja tarpeellisista tavaroista. Biologian tunnilla oppilaat ovat tehneet kyselyt roskaamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Jo pelkkä kyselyyn vastaaminen saa ihmisen ajattelemaan omaa suhtautumistaan ja ehkä myös muuttamaan sitä.”

Päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille sekä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimijoille on kestävän kehityksen ohjelma Vihreä lippu. Vihreä lippu-ohjelmassa ovat mukana esimerkiksi Joutsan Yhtenäiskoulu, Puuppolan koulu, Tenavat Myötätuulessa -päiväkoti, Vaajakummun koulu, Länkipohjan koulu, Kannonkosken koulu ja päiväkoti Nappula, päiväkoti Muksula, Luhangan koulu, Saarijärven yhtenäiskoulu ja Uuraisten koulukeskus.

Kuntien verkostot

Suomessa on 42 (tilanne 15.10.18) Hinku-kuntaa, Keski-Suomesta Kuhmoinen. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 % päästövähennystä vuonna 2030 vuoteen 2007 verrattuna.

Jyväskylä on mukana resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisössä (Fisu-verkosto). Verkosto tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Jyväskylä kuuluu Euroopan laajuiseen alueellisen ilmastotyön verkostoon ”Covenant of Mayors”. Ohjelmassa kaupungit ja alueet sitoutuvat EU-tavoitteita suurempiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin.

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

Monipuolinen tiedotus ja valistus eri kohderyhmille

”Tuntuu, että vanhempi kansa on huonommin perillä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä asioista, kuin lapset ja nuoret. Heille suunnattuja keskusteluryhmiä tai vastaavaa?”

”Enemmän tiedotusta ja valistusta myös työpaikoille ja yrityksiin – olisiko mahdollista saada vaikkapa ilmainen tai huokea luento/workshop-mahdollisuus, jota voisi hyödyntää vaikkapa työpaikan TYKY/TYHY-tilaisuuksissa, henkilöstökokouksissa tai vastaavissa?”

”Positiivinen kannustus kimppakyyteihin, polkupyöräilyyn ja julkisten kulkuvälineiden käyttöön.”

”Ympäristövastuuajattelun liittäminen kaikkeen päästöjä synnyttävään toimintaan. Yhteisvastuuajatteluun kannustaminen.”

Tietopankit ja käsikirjat

”Keskisuomalaisen kulttuuriympäristön ilmastonmuutoksen hoito-, käyttö- ja turvallisuuskäsikirja nettiin. Voi olla kuntakohtainenkin jos on helpompi niin laatia, mutta pääasia on että kokonaisuus hahmottuu maakunnan laajuisesti.”

”Tulisi kerätä tietopankki jokaisesta ”uhkasta” ja sen ratkaisusta, esim. 1) viilennysmenetelmät: tuulettimet, märkä lakana, suihkepullosta naamalle märkää vettä, jne. 2) kovat pakkaset ja sähkökatkot (jälleen majoituspaikkoja), 3) metsäpalot ja kuivuus, 4) rankkasateet ja tulvat. Lapsiperheille ja varsinkin vauvaperheille pitää olla omat, tarkat ohjeet, jotka on helppo lukea, koska heillä on niin vähän aikaa perehtyä mihinkään.”

Rakenteellinen varautuminen

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Ennakoinnin pohjalta voidaan arvioida minkälaisia rakenteellisia muutoksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi yhteiskunnassa kannattaa tehdä. Rakenteellisilla keinoilla voidaan ehkäistä vaurioita ja vastata muuttuviin tarpeisiin.

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.

Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen

Sähkölinjojen kaapelointi.

Hulevesien hallinta

Jyväskylän Puutarhakadulla tutkitaan hulevesien hallintaa Green street -menetelmällä. Menetelmässä hulevesien hallintaan käytetään vihreää infrastruktuuria, katutilaan lisätään läpäisevää pintaa viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Vesi ohjautuu läpäisevän pinnoitteen kautta maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen. Green street on hajautetun hulevesien hallinnan ratkaisu, joka samalla viherryttää maisemaa.

Kosteikkoja on tehty Mannersuomen maaseudun kehittämisvaroilla noin 30 kpl, jossa edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä maatalouden vesiensuojelua. Nämä kosteikot on rakennettu maatalouden lähiympäristöihin.

”Birdlife on osaltaan rahoittanut kosteikkoja suo- ja metsä-alueille.”

Jyväskylässä Kortesuolle on tehty kaupunkikosteikko, jossa hulevesiä käsitellään jo vakiintuneessa kaupunkiympäristössä luonnonmukaisella viivytysratkaisulla. Kaupunkialueelta valuvien hulevesien käsittelyn lisäksi kosteikko on maisemallinen elementti ja elinympäristö lukuisille erilaisille eliölajeille. Kaupunkikosteikon toiminnan periaate on, että kosteikko ja sitä edeltävät allasrakenteet laskeuttavat vedestä kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineita kuten ravinteita ja raskasmetalleja. Vähitellen myös kosteikolle kasvava kasvillisuus auttaa vesien puhdistumisessa.

Soiden ennallistaminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ennallistaa Toivakassa korpimetsää.

”Luonnon monimuotoisuutta on edistetty myös Mannersuomen maaseudun kehittämisvaroilla luonnonlaidunten ja perinnebiotooppien suojelulla. Näitä sopimuksia on tehty mm viljelijöiden kanssa. Näitä alueita hoidetaan pääsääntöisesti laiduneläimillä. Näitä sopimuskohteita on noin 200 kpl Keski-Suomessa.
Metso-ohjelma metsien suojeluun. Lisätietoja K-S ELY-keskus”

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä.  Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

Viilennyspaikat ja varjot

”Tarvitaan ainakin paljon viilennyspaikkoja. Jossakin päin Suomea on otettu jäähallit ja tavaratalot käyttöön tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi Sepässä on ollut mukavan viileätä kuuminakin päivinä. Kuumina jaksoina voisi löytyä viileitä asumuksia maan alta tms.”

”Kaupunkiympäristössä mahdollistetaan varjostus. Puiden istuttaminen katujen varsiin luo varjoja.”

”Varjoja voi rakentaa eri tavoin markiiseilla, rakennuksilla, puilla, päivänvarjoilla, purjekankailla, teltoilla, jne… Varjoissa on paljon viileämpää. Maauimala joka on varjossa? Vesileikkipuistoja jotka ovatkin varjossa, etteivät lapset pala. 🙂 Tai aikuiset. Viilennysmetsä, jossa on varjopaikkoja. Tai tuulipuisto.”

”Jännittäviä vesiputouksia, suihkuja joihin voi kävellä kaupungilla? Vesipisteitä joista voi ottaa juomavettä. Tai vaikka lähdevesiputkia avattuna yleisölle?”

Varautuminen tulviin

”Taajamiin lisää vihreitä alueita ja kosteikkoja hidastamaan tulvavesien liikkumista asfaltilla.”

Viherkatot

”Viherkattojen tekeminen on keino sopeutua ilmastonmuutokseen, koska viherkatto sitoo ja viivyttää sadevettä, parantaa ilmanlaatua ja tarjoaa elinympäristönä eläimille ja kasveille.”

 

Ilmastoteot
Sulje

Kerro hyvä ilmastotekoesimerkkisi tai ajatuksesi tarvittavasta ilmastoteosta.