Ennakoinnilla tulevaisuutta

Teksti: Vuokko Marttila

Silmiini osui Tampereen yliopiston emeritus professori Markku Ojasen juttu tulevaisuuden ennustamisesta po. yliopiston huhtikuun 2013 tiedelehdestä. Hän selosti tutkimusta, jossa oli pyydetty 280 erityyppiseltä asiantuntijalta arvioita v. 1980 poliittisesta ja taloudellisesta tulevaisuudesta. (Tutkimus oli tehty joka Englannissa tai USA:ssa.) Asiantuntijat tekivät kaikkiaan 28 000 ennustetta. Ennusteiden seuranta-aika oli 20 vuotta. Tulosten mukaan odotettuja eroja ei ennusteiden laadussa saatu, sillä mm. seuraavat osaryhmät eivät eronneet toisistaan:

  1. ekspertit ja harrastelijat
  2. kokeneet ja kokemattomat
  3. eri alueiden asiantuntijat
  4. salaisiin asiakirjoihin pääsevät ja ne joilla tätä pääsyä ei ollut.

Selvityksen mukaan ennusteet olivat vain hiukan sattumaa parempia, vaikka asiantuntijat uskoivat vahvasti siihen että he kykenevät tekemään hyviä ennusteita.

Mitä tämä kertoo? Kulkeeko talouden ja kulutuksen maailma eteenpäin niin, ettei siihen voida ennusteilla vaikuttaa vai eikö ennusteita todellakaan tarvita. Kyllä niitä tarvitaan, tulevaisuuden ennustaminen on ensiarvoisen tärkeää. Miten muuten osaamme käyttää resursseja järkevästi ja saada hyvinvointia ja parempaa kehitystä aikaan, jos kuljemme laput silmillä.  Ennakoivan työotteen toimintatapojen kehittäminen kaikissa organisaatiossa tulee olla arkipäivää sekä reagointiherkkyden ja päätöksenteon prosessien yhteennivomisen tulee toimia.  Ja mikä tärkeintä: yritysten, elinkeinoelämän, talouden sekä julkisten toimijoiden keskinäinen vuoropuhelu pitää olla luontevaa.

Em. selvityksen tulosten perusteella on huomionarvoista se että ennakointiin saadaan mukaan runsaasti eri tahoja ja myös kansalaisia. Keski-Suomi ennakoi  -hankkeessa on myös huomioitu somen kautta saatavaa tietoa. Olisiko tällä hetkellä yhä laajeneva Twitterin käyttö myös oltava osa ennakoivaa työotetta?

Nyt vaan tulevaisuutta visertämään kesän koittaessa.

 

Jätä kommentti