Vesistöt

Maakunnan vedet on suurelta osin hyvässä tilassa

 

Keski-Suomen pinta-alasta vesialueiden osuus on runsaat 16 %. Monia järviä yhdistävät virtavesireitit ja yksittäiset kosket, jotka ovat usein vain muutamia satoja metrejä pitkiä. Keski-Suomelle onkin ominaista reittivesien runsaus. Suurin osa Keski-Suomea kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14). Vain noin 10 % maakunnasta on Kokemäenjoen vesistöalueella (35) ja vain alle 1 % Kalajoen vesistöalueelle (53).

Vähäjärvisintä Keski-Suomea edustaa Suomenselän alue, mistä suuret reittivedet puuttuvat, mutta pieniä, humuspitoisia ja usein erämaisia puroja ja lampia on runsaasti. Myös runsashumuksisimmat vedet löytyvät ja saavat alkunsa pääosin Suomenselän alueelta ja suuret kirkasvetisemmät järvet, kuten Keitele ja Päijänne hallitsevat eteläistä ja itäistä Keski-Suomea. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesikohteita on Keski-Suomessa runsaasti ja ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittäviä.

Suurin osa Keski-Suomen pintavesistä – järvistä ja joista – on tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Tätä heikommassa tilassa on vajaa neljännes luokitelluista järvistä ja noin 40 % jokivesistä. Suuret järvet kuten Keitele ja Päijänne kuuluvat luokkaan hyvä, Konnevesi ja eteläinen Suontee kuuluvat puolestaan luokkaan erinomainen. Keskimäärin huonoimmassa tilassa olevat vedet ovat Keski-Suomessa Saarijärven reitillä, joskin paikallisesti vedenlaatu voi vaihdella mm. suurten järvien lahtialueillakin.

Pintavesien tilan seuranta

 

Vesien tilaa seurataan sekä ympäristöhallinnon omien seurantojen että vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmien kautta, joista jälkimmäisten toteuttamisesta vastaavat toiminnanharjoittajat. Ympäristöhallinnon seurantaohjelma muodostuu sekä vuosittain että muutaman vuoden välein seurattavista kohteista. Vuosittain seurannassa on ollut runsaat 120 kohdetta. Jokien osuus seurannasta on ollut noin kolmannes. Pisimmät aikasarjat ovat suurimmilla järvillä, joista tietoa on aina 1960-luvulta lähtien.

Seurattavia muuttujia ovat muun muassa veden ravinnepitoisuudet, happi, veden väri, sähkönjohtavuus, pH, ja erityisesti jokihavaintopaikoilla kiintoainepitoisuus.  Fysikaalis-kemiallisten muuttujien lisäksi seurantaohjelmissa on mukana myös biologisia muuttujia. Järvissä seurattavia muuttujia ovat mm. kasviplankton, pohjaeläimet ja kalat. Jokialueilla seurataan piileviä, pohjaeläimiä ja kaloja. Näiden muuttujien osalta tarkastellaan mm. biomassan ja lajisuhteiden muutoksia sekä tiettyä tilaa indikoivien lajien esiintymistä ja määrää.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on julkaissut Suomen vesistöjen tilaa kuvaavan karttapalvelun (vesikartta), johon voit käydä tutustumassa täällä.