Väestönmuutos

Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa  luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettosiirtolaisuuden summaa. Vuosina 2007-2009 väestön määrä kasvoi Keski-Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöllä ja seuraavat kolme vuotta kasvu oli noin 750-850 henkilöä vuodessa. Vuosina 2013-2014 merkittävä muuttappio hidasti maakunnan kasvua, mutta vuonna 2015 saavutettiin jälleen yli 400 henkilön kasvu, joka jatkui vuonna 2016. Vuonna 2017 väestön määrä laski (-165 henkilöä) ensikertaa vuosikymmeniin ja lasku jatkui kiihtyen vuonna 2018.

Väestömäärä on kasvanut luonnollisen väestönlisäyksen (syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus) myötä – 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Vuosina 2011-2013 luonnollinen väestönkasvu laski noin 300 henkilöön ja tämän jälkeen luonnollinen väestönkasvu on hiipunut täysin. Vuonna 2018 kuolleiden määrä ylitti syntyneet jo yli 700:lla. Vähenemisen taustalla on erityisesti syntyneiden määrän aleneminen. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt lähes 30 % Keski-Suomessa.

Maahanmuuttajien määrä on selvästi ylittänyt maastamuuttajien määrän (nettosiirtolaisuus) Keski-Suomessa. Mm. myönteisten turvapaikkapäätösten myötä maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2016. Nykytasoinen maahanmuutto ei kuitenkaan enää riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua. Maan sisäinen muuttoliike on kääntynyt tappiolliseksi viime vuosina.

Väestönkasvu on keskusseutuvetoista. Vuonna 2018 väestö kasvoi neljässä Keski-Suomen kunnassa: Jyväskylässä, Uuraisilla, Toivakassa ja Muuramessa.

Lähde: Tilastokeskus, ennakko

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä (nettomuutto) ainoastaan maakunnan keskusseutu oli muuttovoitollinen vuonna 2017, mitä selittää Jyväskylän kaupungin runsas muuttovoitto. Jyväskylän kaupunkia lukuun ottamatta muuttoliikkeen myötä alueet menettävät erityisesti opiskelemaan lähteviä 15-24 v. nuoria. Jyväskylä opiskelukaupunkina saa puolestaan näistä ikäryhmistä paljon muuttovoittoa. Jyväskylän kehyskuntiin muuttaa erityisesti lapsiperheitä: alle 10-vuotiaissa ja 25-44 -vuotiaissa muuttovoittoa. Joutsan, Jämsän ja Keuruun seudut sekä Pohjoinen Keski-Suomi houkuttelevat erityisesti iäkkäämpiä (50-69 v.) muuttajia.

Lähde: Tilastokeskus

Vuosina 2000-2015 Keski-Suomen väestömäärä lisääntyi noin 10 100 henkilöllä (3,8 %). Väestö on kasvanut erityisesti Jyväskylän seudulla, lähes 26 800 henkilöllä (17,2 %). Jyväskylän keskusta-alueen lisäksi väestö on kasvanut merkittävästi Laukaan ja Muuramen keskuksissa. Jyväskylän seudun ulkopuolella mm. Keuruun, Saarijärven ja Jämsän kaupunkialueet ovat sen sijaan menettäneet väestöään. Ennusteiden mukaan väestön kasvu keskittyy jatkossakin Jyväskylän seudulle. Mikäli kehityksen suuntaa ei onnistuta kääntämään, muilla seuduilla väestö tulee vähenemään edelleen.