Väestönmuutos

Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa  luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettosiirtolaisuuden summaa. 2000-luvulla Keski-Suomen väkiluku on kasvanut keskimäärin 0,2 %:n vuosivauhdilla. Vuosina 2007-2009 väestön määrä kasvoi vuosittain yli 1 000 henkilöllä ja seuraavat kolme vuotta kasvu oli noin 750-850 henkilöä vuodessa. Vuosina 2013-2014 merkittävä muuttappio hidasti maakunnan kasvua, mutta vuonna 2015 saavutettiin jälleen yli 400 henkilön kasvu, joka jatkui vuonna 2016. Vuonne 2017 väestön määrä laski (-165 henkilöä) ensikertaa vuosikymmeniin.

Väestömäärä on kasvanut luonnollisen väestönlisäyksen (syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus) myötä – 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Vuosina 2011-2013 luonnollinen väestönkasvu laski noin 300 henkilöön ja tämän jälkeen luonnollinen väestönkasvu on hiipunut täysin. Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyvyyden yli 300:lla ja vuonna 2017 jo 460:lla. Vähenemisen taustalla on erityisesti syntyneiden määrän aleneminen. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt jopa neljänneksen Keski-Suomessa.

Maahanmuuttajien määrä on selvästi ylittänyt maastamuuttajien määrän (nettosiirtolaisuus), mikä on pitänyt yllä Keski-Suomen väestönkasvua viime vuosina. Mm. myönteisten turvapaikkapäätösten myötä maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2016. Sen sijaan sisäinen muuttoliike oli niukasti tappiollinen eikä ole juurikaan lisännyt väestömäärää viime vuosina.

Väestönkasvu on keskusseutuvetoista. Vuonna 2017 väestö kasvoi neljässä Keski-Suomen kunnassa: Muuramessa, Jyväskylässä, Uuraisilla ja Laukaassa.

Lähde: Tilastokeskus; Huom. Vuoden 2017 väestömuutostekijöiden yhteenlaskettu summa eroaa väkilukutietojen kokonaismuutoksesta. Poikkeuksellisen suuret erot liittyvät väestön ennakkotilaston uudistukseen ja laskentojen pohjadatoihin. Luvut täsmäytyvät myöhemmin.

Vuosina 2000-2015 Keski-Suomen väestömäärä lisääntyi noin 10 100 henkilöllä (3,8 %). Väestö on kasvanut erityisesti Jyväskylän seudulla, lähes 26 800 henkilöllä (17,2 %). Jyväskylän keskusta-alueen lisäksi väestö on kasvanut merkittävästi Laukaan ja Muuramen keskuksissa. Jyväskylän seudun ulkopuolella mm. Keuruun, Saarijärven ja Jämsän kaupunkialueet ovat sen sijaan menettäneet väestöään. Ennusteiden mukaan väestön kasvu keskittyy jatkossakin Jyväskylän seudulle. Mikäli kehityksen suuntaa ei onnistuta kääntämään, muilla seuduilla väestö tulee vähenemään edelleen.