Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2019 oli 151, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 133. Kohentuneen työllisyystilanteen myötä taloudellinen huoltosuhde on parantunut viime vuosina lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kun vuonna 2016 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli 11 kunnassa yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään, niin vuonna 2019 näitä kuntia oli vain neljä.

Keski-Suomen kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Osassa kuntia korkea huoltosuhde asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Työikäisten (18-64-vuotiaiden) toimeliaisuudesta kertoo jako työllisiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Keski-Suomessa työllisten osuus työikäisistä vuonna 2019 oli 68 %, mikä alittaa selvästi koko maan 72 %. Tässä heijastuu maakunnan edelleenkin heikko työllisyystilanne. Työllisten osuus vaihteli Muuramen 79 %:sta Saarijärven 64 %:iin. Eläkeläisten osuus työikäisistä vaihtelee kunnan ikärakennetta mukaillen. Jyväskylän runsasta opiskelijamäärää kuvaa 12 %:n osuus.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto