Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2017 oli 155, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 138. Kohentuneen työllisyystilanteen myötä taloudellinen huoltosuhde parani vuonna 2017 merkittävästi lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kun vuonna 2016 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli 11 kunnassa yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään, niin vuonna 2017 näitä kuntia oli kuusi.

Keski-Suomen kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Osassa kuntia korkea huoltosuhde asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä pelkästään väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta edelleen tulevina vuosina.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Työikäisten (18-64-vuotiaiden) toimeliaisuudesta kertoo jako työllisiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Keski-Suomessa työllisten osuus työikäisistä on 67 %, joka on hieman koko maata vähemmän. Vuonna 2017 työllisten osuus vaihteli Muuramen 76 %:sta Kinnulan 59 %:iin. Vastaavasti eläkeläisten osuus vaihtelee 6 %:sta lähes viidennekseen kunnan työikäisistä. Jyväskylän runsasta opiskelijamäärää kuvaa 12 %:n osuus.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto