Asunto luonnon keskellä, työ kotona, terveellinen, luova ympäristö – miksi se ei kelpaa?

Kirjoittaja: Juha Romula Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomessa väestökehityksen polarisaatio on ollut voimakasta. Viimeisten vuosikymmenten aikana maaseudun väestön ikääntyminen ja muuttoliike on saanut aikaan merkittävän väestön keskittymisen kasvaviin kaupunkikeskuksiin. Keski-Suomessa tämä ilmiö on näyttäytynyt vahvana Jyväskylän ja Jyvässeudun kasvuna ja samanaikaisesti muun maakunnan väestökatona.

Huoltosuhde huolestuttaa

Jyvässeudun ulkopuolisilla alueilla keskisuomalainen väestö vanhenee sekä vähenee kiihtyvää tahtia. Tulevaisuuden ennusteet eivät juuri näytä muutosta vallitsevaan trendiin. Päinvastoin, Jyvässeudun ulkopuolisilla alueilla väestön vanheneminen kiihtyy ja huoltosuhde muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana todella haasteelliseksi, jollei vallitsevaan trendiin saada muutosta.

Tulevaisuus tuo erilaisia vaihtoehtoja. Jos mennään nykyisten trendien mukaan eteenpäin, maakunnan tila näyttää mm. väestöllisen huoltosuhteen suhteen tulevaisuudessa tältä:

lengenda_huoltosuhde

huoltosuhde2015huoltosuhde2030

 

Väestön vanheneminen ja väheneminen maaseudulla ja maaseututaajamissa tarkoittaa samalla palveluiden ja työpaikkojen katoamista. Tästä syntyy kierre, joka ruokkii itse itseään. Tämä kierre tulisi pysäyttää ja saada aikaiseksi positiivinen kierre toiseen suuntaa, jossa maaseudulle ja maaseututaajamiin halutaan asumaan ja samalla tuomaan elinvoimaa koko Keski-Suomeen.

Onko meillä keinoja?

Maankäytön suunnittelua ja lupaprosesseja on usein kritisoitu, että ne on esteenä maaseudulle rakennettaessa. Keski-Suomessa on kuitenkin satoja ellei tuhansia kaavallisesti luotuja rakentamattomia rakennuspaikkoja, mitkä sijaitsevat maaseudulla tai maaseututaajamissa. Miten kunnat ja alueet voisivat hyödyntää tätä jo olemassa olevaa potentiaalia? Tai ovatko ne jo hyödyntäneet? Voisiko yksi keino olla kuntien yhteiset tonttimarkkinat ja aktiivinen markkinointi? Tai jos kyseessä on yksityisen omistamista tonteista, voisivatko kunnat tarjota porkkanaa tonttikauppojen edistämiseksi maanomistajille? Samoin kuntien välinen yhteistyö maankäytön suunnittelussa voisi avata uusia mahdollisuuksia.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on pitkään ollut tavoiteltu trendi maankäytön suunnittelussa ja yhtenä perusteena tälle on ollut liikkumisen ja kustannusten vähentäminen. Kunnilla on palveluiden järjestämisvastuita, kuten peruskoulutus. Mutta käydäänkö tulevaisuuden koulua millä tavoin? Onko mahdollista, että osin koulunkäynti perustuu digitaalisilla alustoilla tapahtuvaan oppimiseen ilman erillistä oppimispaikkaa (nykyiset koulut). Tai voisiko kylän keskustalla olla hubi, jossa eri työtä tekevät työskentelevät ja tapaavat, ja esimerkiksi päivähoito on järjestetty lähelle. Jos Keski-Suomea halutaan pitää kauttaaltaan asuttuna, tulevaisuuden mahdollisuudet on nähtävä nyt ja niihin on tartuttava konkreettisesti.

Tulevaisuuden työ avaa mahdollisuuksia

Ihminen liikkuu ja on liikkunut työn perässä, mutta onko näin tulevaisuudessa? Liikkuuko tulevaisuudessa työ ihmisten perässä? Etätyö ja sen tuomat mahdollisuudet kasvavat koko ajan. Tulevaisuus tarjoaa paljon paikasta ja ajasta riippumatonta työtä, minkä kautta maaseudulle ja maaseututaajamiin voi syntyä aivan uudenlaista kasvupotentiaalia. Työelämä on digitalisaation vaikutuksesta voimakkaassa murroksessa ja ajasta ja paikasta riippumaton työ tekee tuloaan. Tämä murros avaa aluekehittämiseen ja kuntien elinvoimaisuudelle aivan uusia mahdollisuuksia.

Keski-Suomen maakunnan satsaus biotalouteen nyt ja tulevaisuudessa luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia koko maakunnan pysymisenä elinvoimaisena. Biotalouden raaka-aineet ja jalostusketjujen alkutahdit lyödään nimenomaan maaseudulla. On koko maakunnan etu, että työvoimaa löytyy myös maakunnan reuna-alueilta nyt ja tulevaisuudessa. Samoin myös muut kuin biotalouteen tähtäävät maakunnan reuna-alueilla toimivat yritykset tarvitsevat työvoimaa.

Ajatus maalla asumisesta kiehtoo varmaan monia. Maaseudun rauha ja lähellä oleva luonto harrastusmahdollisuuksineen ovat vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat asumaan maaseudulle. Tai unelmana voi olla omakotitalo järven rannalla. Voisivatko kunnat aktiivisemmin markkinoida tarjolla olevista mahdollisuuksistaan rakentaa oma ja perheen tulevaisuus maaseudulle? Esimerkiksi sloganilla: ” Tule meille asumaan ja tuo työ mukanasi” tai ”Koe maaseudun rauha ja kiireettömyys keskellä luontoa, täällä se on mahdollista”. Voisivatko kunnat tarjota uusille paikkakunnalle muuttaville esimerkiksi tietoliikenneinfran määräajaksi maksutta käyttöön etätöiden tukemista ajatellen?

Valinta on meidän käsissämme. Katsotaan kauas, ja tehdään konkreettisia tekoja nyt. Tulevaisuutta tehdään tänään.

 

 

2 kommenttia artikkeliin ”Asunto luonnon keskellä, työ kotona, terveellinen, luova ympäristö – miksi se ei kelpaa?

  1. Ja edelleen YLEn 27.10. julkaisemia kyselytuloksia ”Suomalaisen haavekoti on maaseudulla”: http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Onko missään maaseututaajamassa kokeiltu hyvillä tietoliikenneyhteyksillä varustettuja yhteistyöpisteitä, joissa eri työnantajien palveluksessa olevat voisivat ainakin jonkin aikaa viikosta tehdä töitä ja vaikka käyttää videoneuvottelutiloja? Ja samalla verkottua ja kuulua jonkinlaiseen paikalliseen työyhteisöön?

Jätä kommentti